Ko­tien, si­vis­tys­toi­men ja kir­kon yh­teis­työ on he­rät­tä­nyt vii­me vuo­si­na po­le­miik­kia, ja jul­ki­suu­des­sa on ol­lut var­sin­kin Su­vi­vir­teen liit­ty­vä kes­kus­te­lu. Pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­ta to­sin lin­ja­si jo vuon­na 2014, et­tä Su­vi­vir­si tai En­ke­li tai­vaan ei tee kou­lun juh­las­ta us­kon­nol­lis­ta, ei­kä nii­den lau­la­mi­sel­le ole es­tet­tä kai­kil­le yh­tei­ses­sä juh­las­sa.

Nuo­ret ovat avoi­mia eri kat­so­muk­sil­le. Vaik­ka vuo­den 2023 Nuo­ri­so­ba­ro­met­rin mu­kaan nuo­ris­ta vain hie­man yli vii­den­nes mää­rit­te­li it­sen­sä us­kon­nol­li­sek­si, enem­mis­tö hy­väk­syi us­kon­non ja mui­den kat­so­mus­ten nä­ky­mi­sen op­pi­lai­tok­sis­sa. Vain joka kah­dek­sas nuo­ri on sitä miel­tä, et­tei us­kon­to sai­si nä­kyä lain­kaan. 

Ai­hees­ta kes­kus­tel­tiin vilk­kaas­ti myös 28. syys­kuu­ta Lah­den Si­be­lius­ta­los­sa jär­jes­te­tys­sä Hy­vin sa­not­tu -kes­kus­te­lu­ta­pah­tu­mas­sa.

Jos kou­lus­sa jär­jes­te­tään us­kon­nol­li­nen ti­lai­suus, kou­lu on vel­vol­li­nen jär­jes­tä­mään vaih­to­eh­toi­sen tun­nus­tuk­set­to­man ti­lai­suu­den. Yh­teis­ten ti­lai­suuk­sien jär­jes­tä­mis­tä sekä nii­hin liit­ty­vien kat­so­mus­ten yh­teen­so­vit­ta­mis­ta ku­vail­tiin jopa "tä­ri­nä­ko­ke­muk­sek­si".

Reh­to­rien, opet­ta­jien, seu­ra­kun­tien ja op­pi­lai­den yh­tei­ses­sä kes­kus­te­lus­sa to­det­tiin, et­tä haas­teet ei­vät nou­se lap­sis­ta tai nuo­ris­ta, vaan kou­lun ja huol­ta­jien yh­teis­työs­tä. Myös työn­te­ki­jöi­den va­kau­mus voi ol­la pii­lo­te­ki­jä­nä vai­kut­ta­mas­sa kou­lun ja kir­kon suh­tei­siin.

Pe­ru­so­pe­tu­si­käi­sen lap­sen osal­lis­tu­mi­ses­ta päät­tää huol­ta­ja.

– Kaik­ki läh­tee pe­rus­tus­lais­ta, et­tä ei tar­vit­se osal­lis­tua us­kon­non har­joit­ta­mi­seen oman­tun­ton­sa vas­tai­ses­ti. Mei­dän kou­lus­sam­me is­la­min opis­ke­li­jat osal­lis­tu­vat enim­mäk­seen vaih­to­eh­to­ti­lai­suu­teen, mut­ta jon­kin ver­ran hei­tä on ol­lut mu­ka­na myös tun­nus­tuk­sel­li­sis­sa ti­lai­suuk­sis­sa. Lu­te­ri­lai­sen ja or­to­dok­si­sen us­kon­non opis­ke­li­jat va­lit­se­vat useim­mi­ten tun­nus­tuk­sel­li­sen ti­lai­suu­den ja elä­män­kat­so­mus­tie­don opis­ke­li­jat vaih­to­eh­toi­sen, mut­ta joi­ta­kin poik­keuk­si­a­kin on. Us­kon­nol­li­set ti­lai­suu­det ja kat­so­mu­so­pe­tus ei­vät lii­ty toi­siin­sa, jo­ten kuka ta­han­sa voi va­li­ta va­paas­ti, ker­too Ka­sak­ka­mä­en kou­lun reh­to­ri Juk­ka Hau­ta­nie­mi.

Luot­ta­mus ja avoin vies­tin­tä ovat avai­na­se­mas­sa. Kou­lut tar­vit­se­vat etu­kä­teen tie­don us­kon­nol­lis­ten ti­lai­suuk­sien si­säl­lös­tä, jot­ta ne voi­vat jär­jes­tää ta­sa­ver­tai­sen rin­nak­kai­sen oh­jel­man.

Kirk­ko ha­lu­aa ol­la kas­va­tus­kump­pa­ni­na mu­ka­na kou­lu­jen ja päi­vä­ko­tien ar­jes­sa. Kirk­ko­hal­li­tus on laa­ti­nut tätä var­ten Kump­pa­nuu­den ko­rit, jot­ka tar­jo­a­vat ra­ken­teen si­vis­tys­toi­men ja seu­ra­kun­nan yh­teis­työ­hön. Ko­re­ja on nel­jä: yleis­si­vis­tä­vä ope­tus, pe­rin­tei­set juh­lat, us­kon­nol­li­set ti­lai­suu­det sekä kas­vun ja hy­vin­voin­nin tuki. 

Asi­an­tun­ti­ja Tuu­la Vin­ko Kirk­ko­hal­li­tuk­ses­ta pi­tää ta­voit­tee­na, et­tä kou­lu voi­si ol­la paik­ka, jos­sa "ei tar­vit­se rii­sua nau­lak­koon omaa iden­ti­teet­ti­ään".

– Toi­voi­sin, et­tä kou­lus­ta ei py­rit­täi­si te­ke­mään neut­raa­lia ti­laa, vaan sel­lai­nen, jos­sa jo­kai­nen voi­si ol­la sel­lai­nen kuin on. Esi­mer­kik­si jou­lus­ta voi­si ker­toa kes­kus­tel­len, et­tä mitä se si­säl­tää ja mitä se ke­nel­le­kin mer­kit­see.

Vin­ko ar­vi­oi, et­tä vas­tus­tuk­ses­sa voi ol­la kyse myös val­ta­suh­teis­ta.

– Ym­mär­rän, et­tei evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sel­la kir­kol­la voi ol­la enää mo­no­po­lia näis­sä ky­sy­myk­sis­sä. Mei­dän täy­tyy aja­tel­la eku­mee­ni­sem­min ja käy­dä vuo­ro­pu­he­lua muil­la ta­val­la ajat­te­le­vien kans­sa. Sii­tä se yh­teis­kun­ta­rau­ha­kin vii­me kä­des­sä syn­tyy.