Mitä paasto tarkoittaa? Entä mikä on ekopaasto?
”Paasto on minulle ennen kaikkea elämän suunnan arviointia, positiivista hyvinvointia ja luonnossa liikkumista”, sanoo yhteiskunnallisen työn pastori Tomi Alasalmi.
Jani Mahkonen
Elämme parhaillaan kirkkovuodessa paaston aikaa. Tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen kestävän paaston aikana valmistaudumme pääsiäisen suureen juhlaan, mutta mitä paasto käytännössä tarkoittaa? Millä tavalla ja miksi paastotaan? Entä mikä on ekopaasto tai vaikkapa somepaasto?
Yhteiskunnallisen työn pastori Tomi Alasalmi lupautui vastaamaan näihin kysymyksiin.
Hän uskoo paaston olevan sanana monelle tuttu, mutta sen tarkoitus voi olla vieras. Moni saattaa mieltää paaston vanhahtavaksi uskonnolliseksi tavaksi, jossa vain ja ainoastaan rajoitetaan omaa elämää ja kieltäydytään tietyistä ruoka-aineista ja muista miellyttävistä asioista. Osa ihmisistä liittää paasto-sanan myös laihduttamiseen.
Alasalmi haluaisi laajentaa paaston käsitettä. Hän pohtii, voisiko paastoa ajatellakin siten, että kun jostain luopuu, saa itselleen jotain vieläkin arvokkaampaa?
– Jos ajateltaisiinkin niin, että paasto olisi keskittymistä omaan hyvinvointiin, eikä lähdettäisikään liikkeelle siitä, mitä asioita kirkko kieltää. Eihän paasto ole vain kieltäytymistä, vaan myös aikaa, jolloin on mahdollisuus tehdä elämän suunnan arviointia ja hypätä hetkeksi sivuun kaikesta kiireestä ja hälinästä, Alasalmi miettii.
Hengellisen näkökulman lisäksi paasto voi olla siis yhtä lailla myös hengähdystaukoa kiireestä, somesta irrottautumista ja oman hyvinvoinnin vahvistamista.
– Henkisyys ja oman mielen hyvinvointi kiinnostavat ihmisiä koko ajan vain enemmän. Nyt paaston aikana on hyvä tilaisuus pysähtyä ja tarkastella omaa elämää ja miettiä, millä tavalla omaa mieltä ja kehoa voisi hoitaa.
Nykyihmiselle pysähtyminen on vain kovin haasteellista ja helposti sitä hetkeä ryhtyy saman tien ja tehokkaasti täyttämään. Silloin on hyvä muistaa, että hiljaisuus ja kiireettömyys tekevät monitoimisuuteen tottuneelle mielelle todella hyvää.
– Sitku-elämä on meille kovin tuttua, mutta hiljentyminen voisi olla yksinkertaisesti myös pysähtymistä tähän hetkeen. Ei se helppoa ole, mutta varmasti yrittämisen arvoista, Alasalmi miettii.
Perinteisen paaston rinnalle on noussut viime vuosina myös ekopaasto. Kirkon ympäristötyössä mukana oleva Alasalmi uskoo, että ekopaasto voi olla nykyihmiselle myös helpompi lähestymistapa koko paaston aiheeseen. Se antaa tarttumapintaa myös heille, jotka eivät koe itseään uskonnollisiksi.
Ekopaastossa korostetaan sitä, että ihminen on osa luomakuntaa, luonnossa olemme pyhän äärellä.
– Kaikki tutkimukset kertovat, että luonnossa liikkuminen tekee hyvää niin henkiselle kuin fyysisellekin hyvinvoinnille. Eikä luonnossa liikkuminen tarkoita sitä, että heti pitäisi lähteä pitkälle Lapin vaellukselle, kävely lähipuistossakin tekee jo ihmeitä.
Ekopaasto tarkoittaa Alasalmen mukaan myös kulutuksen vähentämistä, tietoista kohtuuden harjoittamista sekä kierrättämistä. Samalla voi pohtia valintojensa eettisyyttä ja miettiä sitä, voisiko hyvinvointi löytyä jostakin muualta kuin ostamisesta.
– Ja varmasti kannattaa vähentää ainakin temuttamista.
Alasalmi haastaa miettimään myös kierrättämistä: jos kotiin tulee yksi uusi tavara, voisiko nurkista viedä jotain pois kierrätykseen?
– Se voi tuntua kiusallisen haastavalta, mutta paaston tarkoitus on nimenomaan haastaa, hän kannustaa.
Alasalmelle itselleen paaston aika on paitsi rukousta ja hengellisen pohdinnan aikaa, myös pysähtymistä tähän hetkeen. Hän haluaa haastaa itseään huolehtimaan paremmin omasta hyvinvoinnista ja liikkumaan enemmän luonnossa.
– Huomaan miettiväni vuosi vuodelta enemmän sitä, mihin kallisarvoista aikaani kulutan. Paaston aikaan pidän somepaastoa, sillä haluan mieluummin viettää aikaani perheen ja ystävien kanssa ja rauhoittua hyvän kirjan parissa. Luonnossa liikkuminen on minulle tärkeää, sitä haluan tehdä enemmän. Paasto on minulle ennen kaikkea elämän suunnan arviointia ja positiivista hyvinvointia, Alasalmi toteaa.
Tutustu lisää: Ekopaasto

