Uuden kirkkolain myötä seurakuntalaiset pääsevät vaikuttamaan entistä enemmän
Uusi kirkkolaki astuu voimaan heinäkuussa, ja se tuo useita muutoksia seurakuntien toimintaan. Esimerkiksi nuorten vaikuttajaryhmistä tulee seurakunnissa pakollisia.
Teemu Leppänen
Evankelis-luterilaista kirkkoa koskeva uusi kirkkolaki ja siihen liittyvät lait tulevat voimaan heinäkuun alussa. Tasavallan presidentti vahvisti eduskunnan hyväksymän lain. Uudistus tuo mukanaan useita muutoksia verrattuna nykyiseen lakiin vuodelta 1994.
Seurakuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet paranevat. Uuden kirkkolain mukaan seurakunnan jäsenellä on oikeus osallistua seurakunnan toimintaan ja vaikuttaa sen päätöksentekoon.
– Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston on pidettävä huolta monipuolisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Seurakunnan on myös tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa, kertoo Kirkkohallituksen hallinto-osaston kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja tiedotteessa.
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan edistää järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ja selvittämällä seurakunnan jäsenten mielipiteitä ennen päätöksentekoa.
Seurakunnan pitää ilmoittaa aloitteen tehneelle seurakunnan jäsenelle, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt aloitteen johdosta.
Nuorten vaikuttajaryhmistä tulee pakollisia seurakunnissa. Valittavien tulee olla konfirmoituja alle 29-vuotiaita seurakunnan jäseniä. Vaikuttajaryhmien tehtävänä on vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä osallistua seurakunnan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Kastettavalla henkilöllä tulee uuden kirkkojärjestyksen mukaan olla ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu, evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen.
Aiemmin kummeja on pitänyt olla kaksi, ja yhden kummin riittämiseen on tarvittu kirkkoherran suostumus.
Hautausmaalle on uuden kirkkojärjestyksen mukaan laadittava hoitosuunnitelma, jossa määritellään seurakunnalle kuuluva hautausmaan perushoito ja esitetään hautausmaan vuosittaiset hoitotoimenpiteet sekä pidemmällä aikavälillä toteutettavat kunnostustyöt.
– Tavoitteena on selkeyttää seurakunnan ja hautaoikeuden haltijan hoitovastuita ja tuoda lisää suunnitelmallisuutta hautausmaan hoitoon. Hoitosuunnitelman toivotaan edistävän hautausmaiden kunnossapitoa kirkollisena kulttuuriympäristönä, Pihlaja sanoo.
Pihlaja listaa muitakin muutoksia. Seurakuntien tekemiä päätöksiä ei enää tarvitse alistaa esimerkiksi kiinteistökaupoissa kirkkohallituksen vahvistettaviksi. Seurakuntarakenteiden muutoksia koskeva sääntely selkeytyy ja prosessi yhtenäistyy. Henkilötietojen suojaa koskeva sääntely tarkentuu.