Lahden seurakunnille 400 000 euron testamenttilahjoitus vanhustyöhön
Lahjoitus on suurin diakoniajohtaja Riku Suokkaan uralla ja sen käyttöä suunnitellaan huolella.
Lahden seurakuntien hallintojohtaja Matti Ilmivalta esittelee Kiveriössä sijaitsevaa, testamenttilahjoitukseen kuuluvaa kerrostaloasuntoa. ”Tämän lahjoituksen tekee vastaanottajalle vaivattomaksi väljä ja yksinkertainen testamentti sekä helposti realisoitava omaisuus”, hän toteaa. Kuva: Mari Turunen.
Mari Turunen
Vuoden 2025 alussa Lahden seurakuntayhtymän hallintojohtaja Matti Ilmivalta soitti diakoniajohtaja Riku Suokkaalle. Lakimies oli ottanut yhteyttä Ilmivaltaan ja kertonut, että seurakuntayhtymälle on tulossa suuri, noin 400 000 euron arvoinen testamenttilahjoitus, joka kohdistuisi vanhusten diakoniatyöhön.
Lahjoitussumma on niin huomattava, ettei Suokas muista vastaavaa lahjoitusta omalta työuraltaan. Puhelusta saakka Suokas on pyöritellyt mielessään, mitä varoilla olisi järkevintä tehdä.
– Varat on käytettävä lahjoittajan tahdon mukaan, Suokas painottaa.
Kirkko tilastoi sellaiset seurakuntien saamat testamenttilahjoitukset, joille ei ole määritelty ennalta käyttötarkoitusta. Vuosien 2019 ja 2024 välillä tällaisten testamenttilahjoitusten summat ovat vaihdelleet 470 000 ja 2,1 miljoonan euron välillä.
– Kun suhteuttaa tämän Lahden lahjoituksen summan viime vuosien vuotuisten, kaikkien seurakuntien saamiin testamenttilahjoituksiin, niin voidaan perustellusti puhua erittäin merkittävästä summasta, toteaa Kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Juho Laatikainen.
Tänä syksynä seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto otti testamentin vastaan. Testamentissa koko omaisuus määrättiin käytettäväksi yksinäisten vanhusten tukemiseen ja virkistystoimintaan. Näiden ääriviivojen sisällä siis toimitaan.
– Mietimme työryhmän kanssa, missä on sellainen pimeä kulma, jota ei tehdä tai ei tehdä riittävästi, Suokas sanoo.
Paljon jo tehdäänkin. Hyvinvointialue, kaupunki, seurakunnat sekä yhteisöt ja monet hankkeet palvelevat ikäihmisiä.
Riku Suokas toimii esihenkilönä diakonian ja sairaalasielunhoidon työntekijöille. He kohtaavat vanhuksia oman eritysalansa puitteissa: sairaalapapit sairaaloissa tai päihde- ja maahanmuuttajatyöntekijät omassa työssään. Lisäksi yksikkö koordinoi ja tukee seurakuntien diakoniatyötä.
Nyt työryhmä pohtii, miten lahjoittajan tahto toteutuisi mahdollisimman hyvin. Keskusteluissa on noussut esiin vanhusten tarpeet: yksinäisyys, turvattomuus, digitaidot, palveluihin ohjaamisen tarve ja hyvä ravitsemus. Usein konkreettinen auttaminen on samalla myös kohtaamista, mikä voi lievittää yksinäisyyttä.
Varoilla aiotaan tehdä konkreettisia asioita ja liikkeelle lähdetään keväällä. Se, miten pitkäksi aikaa varat riittävät, riippuu siitä, mitä päätetään tehdä. Varojen käyttöjänteeksi Suokas arvioi 5–10 vuotta.
Kiveriössä sijaitsee kerrostaloasunto, jonka tapetit tuovat mieleen menneet vuosikymmenet. Keittiön nurkassa nököttää kylmäkaappi.
– Nämä olivat tavanomaisia 50- ja 60-luvun asunnoissa, ajalla ennen jääkaappia, Matti Ilmivalta kertoo.
Asunto on osa testamenttilahjoitusta. Diakonian ja sairaalasielunhoidon toiminnan menot olivat vuonna 2024 noin kaksi miljoonaa euroa. Siihen nähden 400 000 euron lahjoitus on melkoinen.
Nyt lahjoitus rahastoidaan ja parhaillaan seurakuntayhtymän diakonian ja sairaalasielunhoidon johtokunta laatii rahastolle sääntöjä. Niissä määritellään muun muassa, kuka päättää varojen käytöstä.
– Tämän lahjoituksen tekee vastaanottajalle vaivattomaksi väljä ja yksinkertainen testamentti sekä helposti realisoitava omaisuus, Ilmivalta toteaa.
Aiemmalla työurallaan hänelle tuli vastaan lahjoitustiedustelu, josta olisi koitunut enemmän kuluja kuin tuloja.
– Jos testamentin vastaanottamisesta tulisi rasite, silloin testamenttia ei otettaisi vastaan.
Toisinaan myös hallintojohtajalta kysytään neuvoa testamentin tekoon. Hän ohjaa kiinnostuneet lakimiehen puheille ja kehottaa miettimään kenelle, mitä ja mihin tarkoitukseen haluaa testamentata.
Tiesitkö? Testamentin tekijä voi määrätä omaisuudestaan tietyn rahasumman, esineen, osakkeita tai osuuden omaisuudestaan yleishyödylliselle kohteelle. Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa perintöveroa, ja näin koko lahjoitus ohjautuu avustettavaan kohteeseen.

