Rivit tiivistyvät ehdokasasettelussa – isoin jakolinja yhä konservatiivien ja liberaalien välillä
Seurakuntavaaleihin on vielä kaksi kuukautta aikaa, mutta nämä päivät ovat ehdokasasettelun kannalta koko nelivuotisvaalikauden kiihkeimpiä. Ehdokasasettelu on käynnissä 15. syyskuuta saakka.
Seurakuntavaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksien kautta. Perinteisten valitsijayhdistysten taustalla on muun muassa herätysliikkeitä, tasa-arvoliikkeitä ja poliittisia puolueita. Pienissä kunnissa voidaan sopia yhteisestä ehdokaslistasta, jolloin vaalit saavat henkilövaalin luonteen.
Jos perinteisistä valitsijayhdistyksistä ei löydy sopivaa, sellaisen voi myös perustaa. Tähän riittää kymmenen oman seurakunnan äänioikeutettua jäsentä.
Kirkon päätöksenteossa oikeisto-vasemmisto-akseli näkyy oikeastaan suhteellisen vähän. Taloudenpidossa päättäjät ovat pysyneet varsin yksituumaisina. Ajatellaanpa vaikka Lahden seurakuntien historiallista kiinteistöjen vähennyspakettia, josta saatiin päätös joulukuussa 2020.
Merkittävämpi jako syntyy konservatiivien ja liberaalien välille. Ensimmäiset identifioituvat enemmän säilyttäjiksi ja jälkimmäiset uudistajiksi. Toki kirkkopoliittisessa keskustassakin on tilaa – näin voisi päätellä siitä, että Tavalliset seurakuntalaiset pyrkii Lahdessa laajentumaan Joutjärveltä muiden seurakuntien alueelle.
Konservatiivien ja liberaalien välinen jännite näkyy muun muassa siinä, mistä asioista äänestetään. Ne kiteytyvät usein arvoihin liittyviin näkemyseroihin.
Lahdessa kirkkovaltuusto päätti kesäkuussa 2020, ettei seurakuntayhtymään perusteta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikuntaa. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen 24–20–4 tyhjää.
Hollolan kirkkoneuvosto puolestaan linjasi maaliskuussa 2022, että Hollolan kirkoissa ja kappeleissa saa vastaisuudessa rukoilla samaa sukupuolta olevien parien kanssa ja puolesta. Tämä päätös syntyi äänin 8–5.
Arvoasiat vaikuttivat myös Tainionvirran seurakunnassa, jossa Sysmän kirkon alttarijärjestelyt menivät remonttia suunnitellessa mutkalle. Valtuusto löysi äänestyksen jälkeen ratkaisun, jossa alttarikaappiin sijoitetaan risti pyhimyspatsaiden keskelle.
Luottamushenkilöt päättävät esimerkiksi kirkollisveroprosentista, talousarvioista, rakennushankkeista, avustuksista, monista työntekijävalinnoista, toiminnan painotuksista ja seurakunnan tilojen käytöstä.
Luottamushenkilöt äänestävät myös kirkolliskokousvaaleissa eli valitsevat maallikkoedustajat kirkon ylimpään päättävään elimeen.
Vaikutusvaltaa on siis paljon jaossa. Jos kiinnostuit, ota rohkeasti yhteyttä valitsijayhdistyksiin. Kokosimme yhteystietoja tähän juttuun.
Lue lisää aiheesta
"Moni asia seurakunnassa on nähdäkseni hyvin. Täytyy kysellä työntekijöiltä ja seurakuntalaisilta, mitä he haluavat ja mitkä asiat voisivat olla paremmin", sanoo luottamushenkilökauden aloittava Tilda Strandén. Kuva: Janne Urpunen
Janne Urpunen
Tavalliset seurakuntalaiset -komeetta Tilda Strandén: "Seurakunnissa on vielä paljon tasa-arvotyötä tekemättä"
Lahden seurakunnat / Viestintätoimisto
"Vastakkainasettelu ei ole lisääntynyt, mutta asetelmat ovat selkiytyneet" – konkari Antero Helanterä ei yllättynyt Tulkaa kaikki -liikkeen menestyksestä
Ohto Oksanen. Kuva: Lahden seurakunnat/Viestintätoimisto
Lahden seurakunnat
Seurakuntavaalien Lahden ääniharava Ohto Oksanen: Vaikka seurakunnat ovat tasa-arvoisia, kaiken ei tarvitse olla seurakunnissa samalla lailla
Ehdokkaat saivat valita vaalikoneessa kolme itselleen tärkeintä painopistettä seurakunnan toiminnasta. Eniten ääniä saivat lapset ja nuoret.
Näin Heinolan seurakuntavaaliehdokkaat vastasivat vaalikoneen arvokysymyksiin