Hol­lo­lan seu­ra­kun­ta­ta­lon ala­ker­ras­ta kuu­luu tii­vis pu­heen­so­ri­na. Nuk­ke­te­at­te­ri Tui­kun väki on juu­ri aloit­ta­nut ko­koon­tu­mi­sen­sa yh­tei­sel­lä kah­vi­het­kel­lä. Sii­tä sit­ten jat­ke­taan har­joit­te­le­maan nuk­ke­te­at­te­rie­si­tyk­siä. Nyt har­joit­te­lu­het­ki on eri­tyi­sen jän­nit­tä­vä, sil­lä ryh­män esi­tyk­set nau­hoi­te­taan ja siir­re­tään net­tiin ku­lu­van ke­vään ai­ka­na. Vuo­den lop­puun men­nes­sä Tui­kun toi­min­ta lop­puu.

Tui­kun ak­tii­vi­nen jä­sen Satu Vesa ker­too, et­tä nuk­ke­te­at­te­ri­ryh­mä pe­rus­tet­tiin ai­koi­naan, jot­ta lap­sil­le saa­tai­siin mah­dol­li­sim­man mu­ka­val­la ta­val­la ker­rot­tua Raa­ma­tun ta­pah­tu­mis­ta. Vuo­sien mit­taan ryh­mä on esit­tä­nyt ta­ri­noi­ta ah­ke­ras­ti ja vas­taa­not­to on ol­lut ai­na hy­vin läm­min, ovat he sit­ten esiin­ty­neet päi­vä­ko­dis­sa, kou­lus­sa tai vaik­ka­pa van­hus­ten hoi­to­ko­dis­sa.

– Nuk­ke­jen avul­la ta­ri­nan ker­to­mi­nen tun­tuu kou­kut­ta­van iäs­tä riip­pu­mat­ta. Ylei­sö is­tuu hii­ren hil­jaa, vä­lil­lä pi­tää ihan kur­ka­ta ser­min ta­kaa, on­ko siel­lä ke­tään, Vesa ker­too hy­myil­len ko­ke­muk­sis­taan.

Nuk­ke­te­at­te­ri Tuik­kua on pyö­rit­tä­nyt pie­ni mut­ta var­sin pip­pu­ri­nen nais­jouk­ko, jo­hon kuu­luu Ve­san li­säk­si myös Tuu­la Tam­me­lin, Kirs­ti Pärs­si­nen, Ir­ja Hei­no­nen, Riit­ta Käp­pi, Mai­ja Sil­ven­toi­nen, Lii­sa Tii­lik­ka ja Sei­ja Aa­rik­ka. Ryh­mä on kier­tä­nyt Hol­lo­lan li­säk­si myös ris­tiin ras­tiin lä­hi­a­lu­eil­la, ku­ten Ori­mat­ti­las­sa, Nas­to­las­sa, Puk­ki­las­sa, Asik­ka­las­sa, Lah­des­sa, Kuh­moi­sis­sa, Pa­das­jo­el­la, Hä­meen­kos­kel­la ja Kär­kö­läs­sä. Tuik­ku on osal­lis­tu­nut vuo­sien mit­taan ak­tii­vi­ses­ti myös Hol­lo­lan kes­ki­ai­ka­ta­pah­tu­maan.

Nyt kui­ten­kin on tul­lut ai­ka lait­taa toi­min­ta pa­ket­tiin.

– Alam­me ol­la sen ikäi­siä, et­tei enää jak­sa. Olo on hai­kea, mut­ta näin ti­lan­ne nyt on, nai­set ker­to­vat.

Täy­sin Tuik­ku ei kui­ten­kaan jää un­ho­laan, vaan nyt näy­tök­set ku­va­taan ja siir­re­tään Yo­u­Tu­be-ka­na­val­le, kaik­kien näh­tä­vik­si.

– Eh­kä ta­ri­nam­me saa­vat vie­lä­kin suu­rem­man ylei­sön sitä kaut­ta, kuka tie­tää, he poh­ti­vat.

Tuik­ku-nuk­ke­te­at­te­ri­ryh­män pe­rus­ti Hol­lo­lan seu­ra­kun­nan eri­tyis­nuo­ri­so-oh­jaa­ja Pir­jo Kuik­ka vuon­na 1987. Sei­ja Aa­rik­ka ker­too tul­leen­sa mu­kaan toi­min­taan mel­ko pian aloit­ta­mi­sen jäl­keen. Aa­rik­ka kävi nuk­ke­te­at­te­ri­kurs­sin 90-lu­vun alus­sa ja toi siel­tä saa­man­sa opit Tui­kun käyt­töön. Aa­rik­ka on toi­mi­nut vii­mei­set vuo­det näy­tel­mien oh­jaa­ja­na. Hän kir­joit­taa ta­ri­nat nuk­ke­te­at­te­ril­le is­tu­vaan muo­toon ja tar­kis­tut­taa si­säl­län te­o­lo­gil­la.

– Ha­lu­am­me, et­tä kaik­ki esi­tyk­sem­me vas­taa­vat Raa­ma­tun sa­naa, sik­si ne tar­kis­te­taan, hän pe­rus­te­lee.

Aa­rik­ka sa­noo, et­tä vaik­ka nuk­ke­te­at­te­rin te­ke­mi­nen saat­taa näyt­tää hel­pol­ta, on sii­nä to­del­li­suu­des­sa pal­jon tek­niik­kaa ja tai­toa, jota täy­tyy ihan oi­ke­as­ti har­joi­tel­la, jot­ta ta­ri­na kul­kee sol­ju­vas­ti eteen­päin.

 – On mo­nen asi­an sum­ma, et­tä esi­tyk­ses­tä tu­lee toi­mi­va. Esi­mer­kik­si mi­ten nuk­ke ase­moi­daan oi­ke­al­le kor­keu­del­le tai mi­ten ää­net ja liik­keet saa­daan ete­ne­mään sa­mas­sa tah­dis­sa. Tär­ke­ää on se­kin, et­tä jo­kai­nen esiin­ty­jä jak­saa kan­na­tel­la nuk­kea niin, et­tei se valu lii­an alas, vaan py­syy jat­ku­vas­ti oi­ke­al­la ta­sol­la. Li­säk­si täy­tyy teh­dä tark­kaa yh­teis­työ­tä, jot­ta ta­ri­nan kaik­ki pa­la­set lok­sah­ta­vat pai­koil­leen. Ei ole ihan yk­sin­ker­tais­ta, vaik­ka saat­taa sil­tä lo­pul­ta näyt­tää, Aa­rik­ka ker­too yk­si­tyis­koh­tia.

Tuik­ku­lai­set ovat val­mis­ta­neet kaik­ki nuk­ken­sa it­se kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­leis­ta. Van­hat hui­vit ja kan­kaan­pa­lat omien kaap­pien kät­köis­tä ovat siis tul­leet vuo­sien mit­taan ar­vok­kaa­seen käyt­töön. Konk­reet­ti­ses­ti kier­rät­tä­mi­ses­tä ker­too va­ras­ton hyl­lyl­lä ole­va laa­tik­ko, jon­ka kyl­jes­sä lu­kee ”Jou­nin hiuk­sia”.

– Jou­ni on poi­ka­ni. Kun hän lap­se­na kävi par­tu­ris­sa, toin hiuk­set tän­ne hyö­ty­käyt­töön, Aa­rik­ka ker­too nau­ra­en.

Taus­ta­kan­kaat esi­tyk­siin on maa­lan­nut tai­tei­li­ja Man­ja Pie­la. Myös tuik­ku­lais­ten avi­o­puo­li­sot sekä seu­ra­kun­nan kiin­teis­tö­huol­lon väki on ol­lut ak­tii­vi­ses­ti apu­na rek­vi­sii­tan val­mis­ta­mi­ses­sa.

– Ai­na kun olem­me tar­vin­neet jo­tain, ol­koon se sit­ten vaik­ka hit­saa­jaa tai puu­sep­pää tai om­pe­li­jaa, ai­na on löy­ty­nyt osaa­ja omas­ta ta­kaa. On ol­lut upe­aa teh­dä tätä yh­des­sä, nai­set kiit­te­le­vät.

Tui­kun nuk­ke­te­at­te­rie­si­tyk­siä Raa­ma­tun ta­pah­tu­mis­ta pää­see seu­raa­maan Hol­lo­lan seu­ra­kun­nan Yo­u­Tu­be-ka­na­van kaut­ta, osoit­tees­ta hol­lo­lan­seu­ra­kun­ta - Yo­u­Tu­be Esi­tys­ten kes­to on noin 15–20 mi­nuut­tia.