Hollolan kirkkoherra Padasjoen tilanteesta: "On myönnettävä, että emme ole kaikessa onnistuneet"
Padasjoen kappeliseurakuntaan kuuluu vajaat 1 900 seurakuntalaista. Kuvassa Padasjoen kirkko. Kuva: Hollolan seurakunta
Padasjoella on ollut pitkäaikaista tyytymättömyyttä Hollolan seurakunnan päätöksentekoon ja toimenpiteisiin.
Ne eskaloituivat 5. maaliskuuta, jolloin Padasjoen valtuustosalissa järjestettiin keskustelutilaisuus kappeliseurakunnan tulevaisuudesta ilman Hollolan seurakunnan läsnäoloa.
– On myönnettävä, että emme ole kaikessa onnistuneet. Jostakin syystä yhteisymmärrystä seurakunnan kehittämisessä on ollut hankala löytää. Pystymme varmasti parempaan. Aika moni asia on kuulemani perusteella lopulta melko helpostikin ratkaistavissa, kommentoi Hollolan seurakunnan kirkkoherra Timo Huttunen.
Padasjoen seurakunta-asioissa lainvoimainen toimielin on Padasjoen kappeliseurakunnan johtokunta. Sekään ei ollut keskustelutilaisuuden järjestäjä, vaan taustalla on Kirkonseudun tietojen mukaan eräitä johtokunnan jäseniä.
– Ei tällainen tilaisuus täysin yllätyksenä tullut. Tyytymättömyyttä on vuosien varrella kuulunut moneen otteeseen.
Huttunen muistuttaa, että koko Padasjoen väestö ei kuitenkaan ajattele yhdensuuntaisesti. Esimerkiksi kappeliseurakunnan johtokunnassa mielipiteet ovat Huttusen käsityksen mukaan jakautuneet voimakkaasti.
Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli ajoi 2010-luvulla useiden pienten seurakuntien liitosta Hollolaan. Neuvotteluiden seurauksena Hollolaan liitettiin Kärkölän, Padasjoen ja Kuhmoisten seurakunnat. Hämeenkoski oli sulautunut Hollolaan jo aiemmin kuntaliitoksen myötä.
Asikkalan seurakunta päätti neuvotteluiden loppuvaiheessa vetäytyä liitoksesta, minkä seurauksena Padasjoen ja Kuhmoisten seurakunnat liitettiin Hollolaan ilman maarajaa.
Jos Padasjoen asemaa seurakuntakentällä nyt päädyttäisiin selvittämään uudelleen, aloitteen voisi tehdä esimerkiksi kappeliseurakunnan johtokunta tai yksittäinen Hollolan kirkkoneuvoston jäsen. Pidemmällä tähtäimellä asia kuuluisi Timo Huttusen mukaan Mikkelin hiippakunnalle.
– Tämä on mitä suurimmassa määrin tuomiokapitulin asia. Mikkelin tuomiokapituli on ollut aloitteellinen järjestelyissä, joiden seurauksena muun muassa Puumala ja Sulkava liitettiin isompiin seurakuntatalouksiin. Paikallisella tasolla on käytännössä mahdotonta ajaa hankkeita, joilla ei ole Mikkelin hiippakunnan tukea.
Huttunen muistuttaa, että jos Padasjoki irrotettaisiin, Kuhmoinen jäisi entistä yksinäisemmäksi osaksi Hollolan seurakuntaa.
– Mikkelin hiippakunnalla on vastuu myös Kuhmoisten kappeliseurakunnasta.
Kirkkoherra arvelee, moni yhteistyössä hiertävistä asioista kulminoituu Padasjoen tila-asioihin. Hollolan seurakunta on suunnitellut esimerkiksi Padasjoen pappilan myymistä, mutta kaupassa otettiin kirkkovaltuuston päätöksellä aikalisä paikkakuntalaisten vastustuksen takia.
Seurakuntakoti on puolestaan asetettu huonokuntoisena käyttökieltoon, ja toimintoja on siirretty väistötiloihin kylän keskustassa sijaitsevan entisen terveysaseman yhteyteen. Padasjoen kirkkoon kaavailtuun kahvittelu- ja leikkitilaan kappelineuvosto ei suostunut.
– Kiinteistöasiat ovat olleet tosi mutkikkaita. Niiden ratkaisemista ovat hidastaneet päätökset, joissa asioita on palautettu valmisteluun. Ihannemaailmassa asioita olisi ratkaistu paljon nopeammin. Padasjoella on ollut tässä suhteessa myös huonoa onnea.
Timo Huttunen toteaa, että palaute on otettava todesta ja tutkittava, mitä voidaan tehdä paremmin.
– Olemme perustamassa työryhmän, jossa käydään läpi hiertäviä asioita. Olen kutsunut siihen nyt aluksi kappelineuvoston puheenjohtaja Essi Niemisen sekä Padasjoen kappalainen Kristian Saarnion. Työryhmää täydennetään tarpeen mukaan.
Padasjoen kappeliseurakuntaan kuuluu vajaat 1 900 seurakuntalaista. Hollolan seurakunnalla on kaikkiaan noin 21 500 jäsentä ja 80 päätoimista työntekijää.