JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet

Sydämen sivistystä – luottamus ihmisiin ja insti­tuu­ti­oihin on histo­ri­al­linen saavutus, jota kannattaa vaalia

Janne Raevuori

5.2.2026
Markus Luukkonen

Lah­ti on nuo­ri kau­pun­ki, jos­sa usein tä­hy­tään eteen­päin – ja hy­pä­tään pit­käl­le. Myön­nän, et­tä it­se­kin kat­son yleen­sä mie­luum­min tu­le­vaan kuin men­nee­seen. Kui­ten­kin vä­lil­lä on hyvä py­säh­tyä, sil­lä his­to­ria aut­taa ym­mär­tä­mään ny­kyi­syyt­tä.

Tänä vuon­na vie­te­tään si­vis­tyk­sen, kult­tuu­rin ja jul­ki­sen hal­lin­non 750-vuo­tis­juh­la­vuot­ta. Vuon­na 1276 pe­rus­tet­tu Tu­run ark­ki­hiip­pa­kun­nan tuo­mi­o­ka­pi­tu­li on Suo­men van­hin vi­ras­to. Se on Suo­men en­sim­mäi­nen py­sy­vä hal­lin­to­e­lin ja loi pe­rus­tan kou­lu­tuk­sel­le, kult­tuu­ril­le ja jul­ki­sel­le hal­lin­nol­le.

En­nen kris­til­lis­tä ai­kaa Suo­mi oli suul­li­sen pe­rin­teen kult­tuu­ri. Kirk­ko tar­vit­si lu­ku­tai­toi­sia pap­pe­ja, hal­lin­toa ja ju­ma­lan­pal­ve­lus­teks­te­jä.

Ka­ted­raa­li­kou­lut syn­tyi­vät kir­kon yh­tey­teen, ja pa­pis­to toi­mi lu­ku­tai­don ja tie­don vä­lit­tä­jä­nä. Kes­kei­nen hah­mo oli tie­ten­kin Mi­ka­el Ag­ri­co­la, joka loi suo­men kir­ja­kie­len 1500-lu­vul­la, kään­si Uu­den tes­ta­men­tin ja laa­ti aa­pi­sen.

His­to­ri­an ha­vi­naa voi tun­tea myös Lah­den seu­dul­la. Yk­si par­hais­ta pai­kois­ta on Hol­lo­lan kir­kon­ky­lä.

Kun as­tuu har­maa­ki­vi­kirk­koon si­sään, huo­maa usein en­sim­mäi­se­nä hil­jai­suu­den. Sel­lai­sen, joka ei ole tyh­jää, vaan ker­rok­sel­lis­ta – kuin vuo­si­sa­dat oli­si­vat jää­neet sei­niin le­pää­mään. 

Hol­lo­lan kes­ki­ai­kai­nen kirk­ko oli ny­kyi­sen Päi­jät-Hä­meen mui­nai­nen kes­kus. Py­häl­le Ma­ri­al­le omis­tet­tu kirk­ko val­mis­tui vuo­sien 1495–1510 vä­li­se­nä ai­ka­na.

Seu­ra­kun­ta­e­lä­mä ulot­tuu tääl­lä­kin 1200-lu­vul­le. En­sim­mäi­nen puu­kirk­ko si­jait­si to­den­nä­köi­ses­ti Kirk­ko­ai­dan­mä­el­lä, jos­sa on jo esi­his­to­ri­al­li­sel­la ajal­la käy­tös­sä ol­lut kal­mis­to. Paik­ka si­jait­see Un­ti­lan ky­läs­sä Hä­meen­lin­nan­tien tun­tu­mas­sa.

Kris­ti­nus­kon myö­tä Suo­mi kyt­key­tyi osak­si län­tis­tä Eu­roop­paa. Kris­ti­nus­ko ei si­ten ol­lut vain us­kon­to vaan myös “kult­tuu­ri­pa­ket­ti”. Kirk­ko vai­kut­ti voi­mak­kaas­ti sii­hen, mil­lai­sia nor­me­ja ja la­ke­ja yh­teis­kun­taan ke­hit­tyi.

Li­säk­si kirk­ko pe­rus­ti ja yl­lä­pi­ti köy­häin­hoi­toa, sai­rai­den hoi­toa ja or­po­ko­te­ja. Kris­ti­nus­ko loi so­si­aa­lis­ta huo­len­pi­toa ai­ka­na, jol­loin val­ti­ol­lis­ta hy­vin­voin­ti­jär­jes­tel­mää ei vie­lä ol­lut.

Vai­ku­tus tai­tee­seen ja ark­ki­teh­tuu­riin ei se­kään ole ai­van vä­häi­nen. Kris­ti­nus­ko toi mu­ka­naan esi­mer­kik­si kirk­ko­tai­teen, kir­jal­li­sen mu­siik­ki­pe­rin­teen ja ku­val­li­sen sym­bo­lii­kan.

Myös hal­lin­non ja val­ti­o­ke­hi­tyk­sen tu­ke­mi­ses­sa kir­kon roo­li on ol­lut tär­keä. Ark­ki­piis­pa Ta­pio Luo­ma to­te­si­kin hil­jat­tain, et­tä kirk­ko on vah­vis­ta­nut yh­teis­kun­ta­rau­haa, va­kaut­ta ja esi­val­taus­kol­li­suut­ta. "Me luo­tam­me Suo­mes­sa vi­ra­no­mai­siin ja toi­siim­me", hän sa­noi.

Jäin miet­ti­mään, kuin­ka sy­väl­lä ar­jes­sa tämä pe­rin­tö oi­ke­as­taan elää. Vaik­ka Suo­mes­sa­kin riit­tää on­gel­mia, kiis­te­lyä ja etu­ris­ti­rii­to­ja, luot­ta­mus mui­hin ih­mi­siin ja ins­ti­tuu­ti­oi­hin on kui­ten­kin his­to­ri­al­li­nen saa­vu­tus. Sii­tä voi­daan ol­la yl­pei­tä ja sitä kan­nat­taa vaa­lia myös tu­le­vai­suu­des­sa.

Lue lisää aiheesta

Päivän psalmi

Luetuimmat

Digilehti

Epaper cover

Digilehti

Epaper cover