Muo­vit ovat kaik­ki­al­la – mut­ta mitä ta­pah­tuu, kun ne ha­jo­a­vat nä­ky­mät­tö­mäk­si pö­lyk­si tai kun ke­mi­kaa­lit, joi­ta em­me edes näe, jää­vät kier­tä­mään ym­pä­ris­tööm­me vuo­si­kym­me­nik­si? 

Mik­ro­muo­vit ovat al­le vii­den mil­li­met­rin ko­koi­sia muo­vi­hiuk­ka­sia, joi­ta syn­tyy esi­mer­kik­si vaat­tei­den pe­sus­sa, ren­kai­den ku­lu­mi­ses­sa tai muo­vi­tuot­tei­den ha­jo­tes­sa. Ne pää­ty­vät ve­sis­töi­hin, maa­pe­rään ja jopa il­maan – ja lo­pul­ta myös mei­dän eli­mis­tööm­me.

Mik­ro­muo­vit voi­vat kul­jet­taa mu­ka­naan hai­tal­li­sia ke­mi­kaa­le­ja ja vai­kut­taa so­lu­ta­sol­la esi­mer­kik­si tu­leh­dus­re­ak­ti­oi­hin. Mik­ro- ja vie­lä pie­nem­mät na­no­muo­vit voi­vat ai­heut­taa usei­ta ter­veys­ris­ke­jä, ku­ten keuh­ko- ja mak­sa­vai­ku­tuk­sia sekä muu­tok­sia suo­lis­ton mik­ro­bi­o­mis­sa. Ne voi­vat myös toi­mia myr­kyl­lis­ten ke­mi­kaa­lien ja tau­di­nai­heut­ta­jien le­vit­tä­ji­nä ja voi­vat mah­dol­li­ses­ti pa­hen­taa mui­den myr­kyl­lis­ten ai­nei­den al­tis­tu­mi­sen vai­ku­tuk­sia. Mik­ro­muo­vit voi­vat vai­kut­taa myös eko­sys­tee­mei­hin.

PFAS-yh­dis­teet taas ovat laa­ja ke­mi­kaa­li­ryh­mä, jota on käy­tet­ty vuo­si­kym­me­niä muun mu­as­sa ve­den- ja ras­van­kes­tä­vis­sä pin­noit­teis­sa, sam­mu­tus­vaah­dois­sa ja elekt­ro­nii­kas­sa. Ne ovat erit­täin py­sy­viä, ei­vät­kä ha­joa luon­nos­sa käy­tän­nös­sä lain­kaan. PFAS-yh­dis­tei­tä on löy­det­ty poh­ja­ve­des­tä, eläi­mis­tä ja ih­mi­sis­tä, maa­pe­räs­tä ja ta­val­li­sis­ta ku­lu­tus­tuot­teis­ta ku­ten pais­tin­pan­nuis­ta, ul­koi­lu­vaat­teis­ta ja mei­keis­tä. Tut­ki­muk­set yh­dis­tä­vät PFAS-yh­dis­teet muun mu­as­sa hor­mo­ni­häi­ri­öi­hin, im­muu­ni­jär­jes­tel­män hei­ken­ty­mi­seen, syö­pä­ris­kiin ja he­del­mäl­li­syy­den las­kuun. Sik­si nii­tä kut­su­taan ikui­sik­si ke­mi­kaa­leik­si – ei vain nii­den py­sy­vyy­den, vaan myös py­sy­vien vai­ku­tus­ten­sa vuok­si.

Vaik­ka on­gel­mat ovat glo­baa­le­ja, seu­ra­kun­nat ja yk­si­tyi­set ih­mi­set voi­vat vai­kut­taa. Voi­daan vält­tää PFAS-yh­dis­tei­tä si­säl­tä­viä tuot­tei­ta, vä­hen­tää muo­vin ja ker­ta­käyt­tö­tuot­tei­den käyt­töä ja suo­sia kes­tä­viä, kier­rä­tet­tä­viä luon­non ma­te­ri­aa­le­ja. Ym­pä­ris­tö­dip­lo­mi­seu­ra­kun­nat saa­vat pis­tei­tä ym­pä­ris­tö­mer­kit­ty­jen tuot­tei­den li­sää­mi­ses­tä, siis­pä tark­kai­le­maan, lu­kee­ko tuot­teis­sa PFAS-free!

Kun­tien oli­si tär­ke­ää in­ves­toi­da puh­dis­tus­tek­no­lo­gi­oi­hin ja hu­le­ve­sien hal­lin­taan. Taa­ja­mien hu­le­ve­si on mer­kit­tä­vä mik­ro­muo­vien läh­de, pi­toi­suu­det ovat usein jopa kuu­si ker­taa suu­rem­pia kuin kä­si­tel­lyn jä­te­ve­den. Kau­pun­ki­vih­reä aut­taa es­tä­mään mik­ro­muo­vien ja mui­den saas­tei­den jou­tu­mi­sen ve­sis­töi­hin. Seu­ra­kun­nat­kin voi­vat osal­lis­tua ra­ken­ta­mal­la vih­re­än inf­rast­ruk­tuu­rin jär­jes­tel­miä, ku­ten sa­de­puu­tar­ho­ja, kos­teik­ko­ja ja pi­dä­tys­lam­mik­ko­ja ja suo­sia lä­päi­se­viä pin­noit­tei­ta. Nämä py­säyt­tä­vät, suo­dat­ta­vat ja ha­jot­ta­vat te­hok­kaas­ti mik­ro­muo­ve­ja ja saas­tei­ta en­nen kuin ne pää­se­vät jo­kiin, jär­viin ja me­riin.

Jos siis kuu­let EU:n mik­ro­muo­vi­kiel­los­ta ja EU:n val­mis­te­le­mas­ta laa­jas­ta PFAS-kiel­los­ta, täs­tä on kyse. Mik­ro­muo­vit ja PFAS ei­vät ole vain ym­pä­ris­tö­on­gel­mia – ne ovat myös ter­veys- ja oi­keu­den­mu­kai­suus­ky­sy­myk­siä. Ne muis­tut­ta­vat mei­tä sii­tä, et­tä kaik­ki, mitä tuo­tam­me ja ku­lu­tam­me, jät­tää jäl­jen. Ky­sy­mys kuu­luu: mil­lai­sen jäl­jen ha­lu­am­me jät­tää?

 Kir­joit­ta­ja on kirk­ko­val­tuu­tet­tu Hei­no­las­ta