”Luu­lin, et­tä si­nus­ta tu­li­si jo­tain mer­kit­tä­väm­pää”, ys­tä­vä­ni sa­noi mi­nul­le, kun hän kuu­li, et­tä olin juu­ri pääs­syt opis­ke­le­maan yli­o­pis­toon opin­to-oh­jaa­jak­si. En osan­nut vas­ta­ta hä­nel­le mi­tään, sil­lä olin niin hä­kel­ty­nyt hä­nen kom­men­tis­taan.

Olin juu­ri lä­päis­syt tiu­kat pää­sy­ko­keet tent­tei­neen ja haas­tat­te­lui­neen ja olin on­nel­li­nen haa­vei­le­mas­ta­ni opis­ke­lu­pai­kas­ta. Jäin miet­ti­mään, min­ne mi­nun oli­si ys­tä­vä­ni mie­les­tä pi­tä­nyt pääs­tä opis­ke­le­maan, et­tä mi­nus­ta oli­si voi­nut tul­la jo­tain mer­kit­tä­vää?

Kun teem­me elä­mäs­säm­me va­lin­to­ja, em­me ai­na kuu­le pelk­kiä hur­raa-huu­to­ja ym­pä­ril­täm­me. Va­lin­tam­me saa­te­taan ky­see­na­lais­taa – ja si­nän­sä hyvä niin, sil­lä sitä kaut­ta va­lin­ta tu­lee pe­rus­tel­tua it­sel­le pa­rem­min. On­ko tämä va­lin­ta­ni sitä, mitä to­del­la ha­lu­an? Mi­nul­le juu­ri tuo­hon opis­ke­lu­paik­kaan ha­keu­tu­mi­nen oli mer­ki­tyk­sel­lis­tä.

Työn mer­ki­tyk­sel­li­syys on nou­se­mas­sa isok­si me­gat­ren­dik­si, asi­ak­si, joka on yhä use­am­mal­le – ja eten­kin nuo­ril­le työn­te­ki­jöil­le – tär­keä. Vii­me vuo­sien ai­ka­na leh­dis­tä on myös voi­nut lu­kea pal­jon ura­siir­ty­mis­tä ker­to­via ta­ri­noi­ta, jois­sa usein ko­va­palk­kai­ses­sa ase­mas­sa ole­va po­moih­mi­nen on ha­ke­nut elä­mäs­sään mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä ja lep­pois­ta­nut elä­mään­sä te­ke­mäl­lä ra­jun alan­vaih­dok­sen.

Olen it­se iloi­nen täs­tä mer­ki­tyk­sel­li­syy­den nou­sus­ta. Sa­mal­la tu­lee muis­taa myös ko­li­kon toi­nen puo­li. Tu­lee­ko kai­ken te­ke­mi­sen elä­mäs­sä ol­la eri­tyi­sen mer­ki­tyk­sel­lis­tä? Tu­lee­ko mi­nun ko­kea sy­vää mer­ki­tyk­sel­li­syy­den tun­net­ta, kun pyy­hin tis­ki­pöy­tää tai vien hai­se­van bi­o­jä­te­bus­sin ros­kik­seen? Vai voin­ko vain yk­sin­ker­tai­ses­ti pyyh­kiä pöy­dän tai vie­dä ros­kat?

Lii­al­li­sen mer­ki­tyk­sel­li­syy­den met­säs­tys voi uu­vut­taa. Tun­nen ih­mi­siä, jot­ka ovat met­säs­tä­neet vuo­si­kau­sia omaa kut­su­mus­taan tai ih­meel­lis­tä nä­kyä sii­tä, mitä hei­dän tu­li­si teh­dä elä­mäl­lään. He ha­lu­ai­si­vat käyt­tää elä­män­sä mah­dol­li­sim­man mer­ki­tyk­sel­li­ses­ti, mut­ta unoh­ta­vat hel­pos­ti elää nyt, kun kat­se on koko ajan tu­le­vai­suu­des­sa.

Mitä on mer­ki­tyk­sel­li­nen elä­mä? Jo­kai­nen ai­ka­kau­si yrit­tää hah­mot­taa tätä omal­la vuo­rol­laan. Best­sel­ler-kir­jai­li­ja Emi­ly Es­fa­ha­ni Smit­hin mie­les­tä mer­ki­tyk­sel­li­nen elä­mä syn­tyy nel­jäs­tä asi­as­ta:

Sii­tä, et­tä pää­sem­me ko­ke­maan ta­val­la tai toi­sel­la yh­teen­kuu­lu­vuu­den tun­net­ta mui­den kans­sa ja et­si­mään oman elä­mäm­me tar­koi­tus­ta käyt­tä­mäl­lä lah­jo­jam­me ja vah­vuuk­si­am­me. Kol­man­nek­si hän nos­taa ta­ri­nal­li­suu­den voi­man, joka aut­taa hah­mot­ta­maan ja ym­mär­tä­mään omaa elä­mää. Nel­jän­nek­si hän pu­huu it­sen­sä ylit­tä­mi­ses­tä, mil­lä hän tar­koit­taa sitä, et­tä on yh­tey­des­sä jon­kin it­se­ään suu­rem­man kans­sa. Täl­lä hän viit­taa ko­ke­muk­seen hen­gel­li­syy­des­tä tai vaik­ka­pa luon­to­ko­ke­muk­sen tai mu­sii­kin voi­mas­ta.

Mikä si­nul­le on mer­ki­tyk­sel­lis­tä elä­mäs­sä­si juu­ri täl­lä het­kel­lä? Ovat­ko muut­kin si­nul­le tär­keis­tä asi­ois­ta in­nois­saan vai koh­taat­ko ky­see­na­lais­ta­mis­ta?

Kir­joit­ta­ja on lah­te­lai­nen opin­to-oh­jaa­ja ja ai­nee­no­pet­ta­ja sekä kau­pun­gin­val­tuus­ton jä­sen.