JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

"Olen tottunut menemään kirkkoon kymmeneltä" – Padasjoella halutaan erilleen Kuhmoisten kanssa jaetusta kappe­li­seu­ra­kun­nasta

Rantaset käyvät Esikoisten seuroilla kolmessa polvessa. Arja ja Reijo Rantasen välissä on tytär Kati Tanhuansuu sekä tyttärentytär Lilja Tanhuansuu. Liljan isoveli Tuisku Tanhuansuu kujeilee äitinsä selän takana. Kuva: Mimmi Urpunen

Rantaset käyvät Esikoisten seuroilla kolmessa polvessa. Arja ja Reijo Rantasen välissä on tytär Kati Tanhuansuu sekä tyttärentytär Lilja Tanhuansuu. Liljan isoveli Tuisku Tanhuansuu kujeilee äitinsä selän takana. Kuva: Mimmi Urpunen

Mimmi Urpunen

9.11.2021
Janne Urpunen

Kirkko­ka­len­te­rin mu­kaan lo­ka­kuun vii­mei­nen sun­nun­tai on an­teek­si­an­non ja rak­kau­den ai­kaa. Näi­tä asi­oi­ta kä­sit­te­lee myös Kuh­mois­ten-Pa­das­jo­en kap­pe­li­seu­ra­kun­nan pap­pi An­ne Pet­ters­son saar­nas­saan. Ark­ki­teh­ti Wäi­nö Gus­taf Palmq­vis­tin suun­nit­te­le­man Pa­das­jo­en 600-paik­kai­sen kir­kon pen­keil­lä on run­saas­ti ti­laa.

– Ovat­ko­han ih­mi­set unoh­ta­neet siir­tää kel­lon tal­vi­ai­kaan? Ei tä­hän ai­kaan pi­täi­si ta­pah­tua mi­tään eri­kois­ta, mikä se­lit­täi­si ta­val­lis­ta pie­nem­män osal­lis­tu­ja­mää­rän, sa­noo mes­sun pää­tyt­tyä Lee­na Häme, yk­si kah­dek­sas­ta sa­nan­kuu­li­jas­ta.

Pa­das­jo­en seu­ra­kun­ta juh­lii tänä vuon­na 550-vuo­tis­ta his­to­ri­aan­sa. Häme sa­noo ko­ro­nan var­jos­ta­neen juh­la­vuo­den viet­toa.

– Ko­ro­na on vai­kut­ta­nut niin pal­jon kaik­keen, mut­ta on­nek­si mes­suun taas pää­see.

Pa­das­jo­el­la ta­voi­tel­laan pa­luu­ta it­se­näi­sem­pään seu­ra­kun­ta­e­lä­mään.

Kap­pe­li­neu­vos­ton esi­tys­tä Kuh­mois­ten-Pa­das­jo­en kap­pe­li­seu­ra­kun­nan pur­ka­mi­ses­ta on ni­met­ty kä­sit­te­le­mään sel­vi­tys­mies. Seu­ra­kun­nat yh­dis­tet­tiin kap­pe­li­seu­ra­kun­nak­si vuo­den 2017 alus­sa sa­mal­la, kun ne liit­tyi­vät Hol­lo­lan seu­ra­kun­taan.

– Eh­dot­to­mas­ti eril­leen. Olem­me niin eri­lais­ta vä­keä. Vä­leis­sä ei ole vi­kaa, ja yh­teis­työ­tä on hyvä teh­dä, mut­ta ih­mi­sil­lä on niin eri­lai­set tar­peet, Häme pe­rus­te­lee.

Eroa on kuu­lem­ma ai­na­kin sii­nä, et­tä Pa­das­jo­el­la les­ta­di­o­lai­suus on vah­va voi­ma ja Kuh­moi­sis­sa nä­ke­myk­set kir­ja­vam­pia.

Padasjoen Kaukelassa asuva Leena Häme on tyytyväinen, että pääsee taas messuun kulkutaudin sulkutoimien jälkeen. Kuva: Mimmi Urpunen

Padasjoen Kaukelassa asuva Leena Häme on tyytyväinen, että pääsee taas messuun kulkutaudin sulkutoimien jälkeen. Kuva: Mimmi Urpunen

Mimmi Urpunen

 

Kir­kon sa­kas­tis­sa hää­ri­vä Mau­ri Mä­ke­lä pur­kai­si hän­kin seu­ra­kun­tien lii­ton.

– Yh­dis­ty­mis­tä pe­rus­tel­tiin sii­tä saa­ta­vil­la hyö­dyil­lä, mut­ta tai­si­kin käy­dä toi­sin­päin. Var­sin­kin kap­pa­lai­sia tun­tuu ras­saa­van. Ra­vaa­mi­nen vä­he­ni­si, jos toi­mit­tai­siin yh­den seu­ra­kun­nan alu­eel­la, hän sa­noo.

Mä­ke­lä on eläk­keel­lä ja tuu­raa seu­ra­kun­ta­mes­ta­ri Sa­ka­ri Ki­vis­töä sun­ti­on töis­sä.

– Va­ki­sun­ti­ol­la täy­tyy ol­la joka kol­mas vii­kon­lop­pu va­paa­ta. Tuu­raan vii­kon­lop­pui­sin ja jos­kus vii­kol­la­kin. Seu­ra­kun­nan juh­la­vuo­si työl­lis­tää mi­nu­a­kin ta­val­lis­ta enem­män.

Padasjoen klassismia edustava kirkko ei ole vielä sataa vuotta vanha. Ehtoolliskannun ikää Mauri Mäkelä ei tohdi lähteä arvailemaan. Kuva: Mimmi Urpunen

Padasjoen klassismia edustava kirkko ei ole vielä sataa vuotta vanha. Ehtoolliskannun ikää Mauri Mäkelä ei tohdi lähteä arvailemaan. Kuva: Mimmi Urpunen

Mimmi Urpunen

Mes­sun jäl­keen Pa­das­jo­en seu­ra­kun­ta­ko­dil­la käyn­nis­tyy Esi­koi­set ry:n seu­rat. Esi­kois­les­ta­di­o­lais­ten ta­pah­tu­ma ko­ko­aa huo­mat­ta­vas­ti enem­män vä­keä kuin mes­su.

– Seu­rois­sa käy nor­maa­lis­ti eh­kä 40 hen­keä. Ke­säl­lä, kun on lo­ma­lai­sia, po­ruk­kaa voi ol­la tup­la­ten, Ar­ja Ran­ta­nen ker­too.

Pa­das­jo­en seu­roi­hin tul­laan kau­em­paa­kin. Myös loma-ajan ul­ko­puo­lel­la.

– Lah­des­ta, Hei­no­las­ta, Jäm­säs­tä, Asik­ka­las­ta, lu­et­te­lee Ar­ja Ran­ta­sen mies Rei­jo Ran­ta­nen.

Hän ke­huu seu­ra­kun­nan ti­laa ja sa­noo ole­van­sa tyy­ty­väi­nen, et­tä yh­teis­työ seu­ra­kun­nan kans­sa toi­mii. Seu­ra­kun­tien yh­dis­tä­mi­nen on sil­ti hä­nes­tä­kin har­ha-as­kel.

Ran­ta­set nä­ke­vät, et­tä kaik­ki voit­ta­vat, jos työn­te­ki­jät voi­vat kes­kit­tyä työs­ken­te­lyyn tu­tus­sa seu­ra­kun­nas­saan, tut­tu­jen seu­ra­kun­ta­lais­ten pa­ris­sa.

Mes­su­jen al­ka­mi­sai­ka­kin saa kri­tiik­kiä. Kun Kuh­moi­sis­sa mes­su­taan kym­me­nel­tä, on Pa­das­jo­en vuo­ro ol­lut kel­lo 13. 

– Olen tot­tu­nut me­ne­mään kirk­koon kym­me­nel­tä. Jos mes­su al­kaa kel­lo 13, tu­lee kii­re seu­roi­hin, Rei­jo Ran­ta­nen sa­noo.

Pa­das­jo­en sun­nun­tai­mes­sus­sa käy ta­val­li­ses­ti 25–30 hen­ki­löä. Voi­ko vä­ki­mää­rä pu­do­ta kol­man­nek­seen sik­si, et­tä mes­sun pi­tää nais­pap­pi?

– Kyl­lä se­kin var­maan vai­kut­taa. Meil­lä Pa­das­jo­el­la on mies­pa­pit, jos vain saam­me hei­dät pi­tää, Ar­ja Ran­ta­nen to­te­aa.

Kel­lo 10 al­ka­via mes­su­ja jär­jes­te­tään taas Pa­das­jo­el­la en­sim­mäi­ses­tä ad­ven­tis­ta eli 28. mar­ras­kuu­ta läh­tien.

Jut­tua täy­den­net­ty 11.11.2021: Kel­lo 10 al­ka­via mes­su­ja jär­jes­te­tään taas Pa­das­jo­el­la 28. mar­ras­kuu­ta läh­tien.

Pitkä on historia. Kun nuijasodan taistelu Padasjoen Nyystölässä vuonna 1597 käytiin, oli Padasjoen seurakunta ehtinyt toimia jo 125 vuotta. Kuva: Mimmi Urpunen

Pitkä on historia. Kun nuijasodan taistelu Padasjoen Nyystölässä vuonna 1597 käytiin, oli Padasjoen seurakunta ehtinyt toimia jo 125 vuotta. Kuva: Mimmi Urpunen

Mimmi Urpunen

Päivän psalmi

Luetuimmat

Digilehti

Epaper cover

Digilehti

Epaper cover