Hei­no­lan his­to­ri­al­lis­ten opas­kier­ros­ten va­ki­o­koh­tei­siin kuu­lu­va kaup­pi­as Nii­lo He­lan­de­rin ra­ken­nut­ta­ma hau­ta­muis­to­merk­ki nou­see uu­teen ku­kois­tuk­seen kun­nos­tuk­sen an­si­os­ta.

Kau­pun­gin ke­hit­tä­jiin kuu­lu­neen kaup­pi­as He­lan­de­rin en­sim­mäi­nen vai­mo, vuon­na 1899 hau­dat­tu Han­na He­lan­der, omaa su­kua Vi­lan­der, kuo­li pian kuu­den­nen lap­sen­sa syn­ty­män jäl­keen.

– Hau­ta-alue muis­to­merk­kei­neen viit­taa ää­rim­mäi­seen rak­kau­de­no­soi­tuk­seen puo­li­soa ja las­ten äi­tiä koh­taan, to­te­aa Hei­no­lan ex-mu­se­on­joh­ta­ja Kari-Paa­vo Kok­ki.

Sa­maa miel­tä on Hei­no­lan his­to­ri­an kir­joit­ta­ja Rau­no Endén.

– Yleen­sä näin kook­kaa­seen hau­ta­muis­to­merk­kiin pää­dyt­tiin vain, kun oli ai­ko­mus hau­da­ta myö­hem­min mui­ta su­ku­lai­sia sa­maan paik­kaan.

Han­na He­lan­de­rin hau­taus ei viit­taa su­ku­hau­dan pe­rus­ta­mi­seen.

– Tie­tä­en, et­tä Nii­lo He­lan­der oli hy­vin voi­ma­kas­tem­pe­ra­ment­ti­nen hen­ki­lö, on kun­ni­oi­tus puo­li­soa koh­taan to­den­nä­köi­sin syy, kun ar­vuut­te­lem­me muis­to­mer­kin syn­tyä, Endén sa­noo.

120-vuo­ti­aan hau­ta­muis­to­mer­kin kun­nos­tus läh­ti liik­keel­le ra­ken­nu­sark­ki­teh­ti Rit­va-Mai­ja Kuus­kos­ken sekä ka­ma­ri­neu­vos Kari-Paa­vo Ko­kin aloit­tees­ta.

Ää­ri­ta­pauk­sis­sa van­hin hau­ta- ja su­ku­his­to­ria ka­to­aa, kos­ka seu­ra­kun­tien on hoi­ta­jien ja kun­nos­tus­bud­jet­tien puut­tu­es­sa pois­tet­ta­va muis­to­mer­kit nii­den käy­des­sä vaa­ral­li­sik­si hau­taus­mai­den käyt­tä­jil­le.

– Näin pit­käl­le Hei­no­las­sa ei ole tar­vin­nut vie­lä men­nä. Pi­kais­ta kun­nos­tus­ta kai­paa­via, his­to­ri­al­li­ses­ti mer­kit­tä­viä hau­to­ja ja muis­to­merk­ke­jä sen si­jaan on jo usei­ta, ar­vi­oi seu­ra­kun­ta­puu­tar­hu­ri Kati Met­so.

Niin Met­so, Kuus­kos­ki kuin Kok­ki pi­tä­vät He­lan­de­rin sää­ti­ön kun­nos­tusp­ro­jek­tia esi­mer­kil­li­se­nä.

– Ei yh­teis­kun­nal­la ole va­raa hä­vit­tää kor­vaa­mat­to­mia to­dis­tei­ta ai­em­mis­ta su­ku­pol­vis­ta. Seu­ra­kun­nis­sa ja jär­jes­töis­sä tu­li­si käy­dä nyt pe­ri­aat­teel­li­nen kes­kus­te­lu his­to­ri­al­lis­ten hau­to­jen koh­ta­los­ta, Kok­ki eh­dot­taa.

Kun­nos­tuk­sen vaa­ti­vuut­ta ku­vaa hei­no­la­lai­sen hau­ta­ki­vi­veis­tä­mön Kivi Plaa­nin urak­ka.

– Gra­niit­ti­paa­det ovat ajan ku­lu­es­sa nous­seet pois pai­kal­taan, me­tal­li­set kiin­ni­tys­he­lat syö­py­neet, ko­ris­teet ir­ron­neet sekä osa pyl­väis­tä vau­ri­oi­tu­nut ja vär­jäy­ty­nyt. Kun­nos­tus vaa­tii jä­re­ät työ­ka­lut, muun mu­as­sa nos­tu­rin, te­hok­kaan komp­res­so­rin sekä hiek­ka­pu­hal­lus- ja ki­ven­leik­kaus­vä­li­neet, ker­too Kivi Plaa­nin yrit­tä­jä Kim­mo Pel­to.

Saana Hokka viimeisteli Helanderin hautamuistomerkin kultausta kesäkuun alkupuolella Heinolan hautausmaalla. Kauppias Niilo Helanderin ensimmäinen vaimo Hanna Helander haudattiin vuonna 1899. Kuva: Esa Arvekari

Esa Arvekari

Työ aloi­tet­tiin pai­ne­pe­se­mäl­lä ra­ken­teet.

– Sen jäl­keen ki­vet ja me­tal­li­o­sat hiek­ka­pu­hal­let­tiin. Lo­puk­si teh­tiin me­tal­li­kai­teen suo­ja­maa­laus, Pel­to ker­too.

Pel­lon mu­kaan hau­dan lä­his­töl­lä ole­va jä­reä kuu­si juu­ris­toi­neen on vään­nel­lyt gra­niit­ti­ke­hää.

– Puu on vie­lä hy­vis­sä voi­mis­sa, jo­ten gra­niit­ti­paa­sien oi­kai­su­työ jää to­teu­tet­ta­vak­si myö­hem­mäs­sä vai­hees­sa, hän sa­noo.

Lo­puk­si teh­tiin ris­tis­sä ole­van teks­tin kul­taus.

– Kul­taus­ta edel­si kai­ver­ruk­sen poh­ja­maa­laus ja lii­ma­kä­sit­te­ly, joka li­sää kul­tauk­sen kes­toa, ker­too työ­vai­heen hoi­ta­nut Saa­na Hok­ka.

Nii­lo He­lan­de­rin sää­ti­ön asi­a­mies Kris­ti­na Ran­ki ei ha­lun­nut täs­sä vai­hees­sa kom­men­toi­da kun­nos­tus­ta.