Ankara mittatarkkuus oli pähkinä purtavaksi – Papinsaaren siunauskappelin julkisivun ja vesikaton entisöinti valmistui
Olli Kuusen suunnittelema Papinsaaren siunauskappeli valmistui vuonna 1966. Se edustaa aikakautensa modernia rakennustaidetta ja kuuluu Kuhmoisten nähtävyyksiin. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Kuhmoisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Papinsaaren siunauskappelin julkisivun ja vesikaton entisöinti on valmis. Entisöinnin pääsuunnittelija arkkitehti Mikko Suominen kuvaa projektia haastavaksi, mutta onnistuneeksi.
– Kappelin alkuperäiset rakenneratkaisut ja yksityiskohdat piti säilyttää. Ankaran mittatarkkuuden toteuttaminen oli hyvin vaativaa, mutta pääurakoitsija Rappaustekniikka Laurell oy ja osaava elementtiasentaja tekivät erittäin hyvää työtä.
Olli Kuusen suunnittelema kappeli valmistui vuonna 1966. Aikakautensa modernismia edustava rakennus on Suomisen mukaan rakennettu pitkälti paikalla, vaikka rakentamisessa on käytetty kuorielementtejä.
– Purkaessa havaittiin, että samalta näyttävät elementit eivät olleet täsmälleen samanmittaisia. Se toi haasteen, koska nykyään elementit tehdään tehtaissa ja yleensä toistuvina sarjoina. Edellytettiin, että urakoitsija mittaa puretut elementit ja tehdas valmistaa uudet tarkalleen mittojen mukaan.
Vähäisiä muutoksia jouduttiin tekemään rakennuksen matalien sivusiipien betonipalkkeihin, joiden raudoitukset olivat huonossa kunnossa.
– Niitä vahvistettiin valamalla palkin ympärille betonimantteli. Rakenteen vahvuus kasvoi paikoitellen viitisen senttiä, mutta sitä ei kävijä huomaa. Uudet pinnat on tehty lautamuotilla, kuten alkuperäiset.
Osa pihamuureista oli niin huonossa kunnossa, että niitä jouduttiin uusimaan.
Kappelin julkisivua komistaa Kuhmoisissa syntyneen Jaakko Somersalon lasiteos Ylösnousemus. Se on tehty dalle de verre -tekniikalla, jonka ranskalaistaiteilija Jean Gaudin kehitti 1930-luvulla. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Suominen sanoo, että kappelin betonirakenteiden seuraavan peruskorjauksen aika voisi olla vuosisadan lopulla.
– Betonirakenteita on pystytty teknisesti parantamaan. 1960-luvulla raudoitusterästen suojaustarvetta ei ymmärretty niin hyvin kuin nykyään. Vastaavaa rakenteiden rapautumista, mitä rakennuksessa on kuuden vuosikymmenen aikana tapahtunut, en pidä samalla ajanjaksolla todennäköisenä uusien ja korjattujen rakenteiden osalta.
Niin ikään entisöitiin siunauskappelin julkisivua koristava Jaakko Somersalon lasiteos Ylösnousemus.
– Sen konservointi oli seurakunnan erillishankinta, joka toteutettiin samaan aikaan. Lasitaiteilija Jouni Kopsa Tampereelta konservoi teoksen, joka on tehty Suomessa harvinaisella dalle de verre -tekniikalla. Konservoija joutui hakemaan täydentävää tietoa tekniikasta matkan varrella, Suominen toteaa.
Papinsaaren kappelissa ei ole tehty suurempia sisäremontteja. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Hollolan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Keijo Kokko kertoo, että kappelin restaurointi sujui suunnitellusti ja osimoilleen budjetoidusti.
– Budjetti on kaikkineen puolitoista miljoonaa euroa. Siihen sisältyy myös sisäpuolen tekniikka, jota ei ole vielä tehty. Siinä, mikä meni ulkopuolen betonirakenteisiin, vesikattoon ja lasitaideteoksen konservointiin, pysyttiin aika hyvin budjetissa.
Suurempaa remonttia kappelin sisätiloihin ei ole tulossa.
– Sisäpuoli on vuodelta 65–66. WC-tilojen laattoja korjataan ja tekniikkakorjauksia tehdään. Ilmalämmityskanavia sukitetaan ja vaihdetaan rakennus maalämpöön tämän vuoden aikana.
Papinsaaren kappelissa siunataan noin 50–60 vainajaa vuodessa. Remontin aikana vainajat siunattiin museokappelissa ja kirkossa.
– Museokappelin käyttäminen siunaamisen on mahdollista jatkossakin kesäaikaan erikseen sovittaessa. Talvella tila ei ole kovin lämmin, Kokko sanoo.
Väinö Paloniemen suunnittelema vanha kappeli valmistui vuonna 1930. Sen entisöinti saatiin valmiiksi kesällä 2013.
Papinsaaren siunauskappelin avajaiset, juhlajumalanpalvelus ja kakkukahvit sunnuntaina 27. helmikuuta kello 10.