Uudessa mallissa Lahden nykyiset seurakunnat muuttuisivat lähikirkkoalueiksi. Jäsenmäärältään runsaslukuisimmassa Keski-Lahdessa voisi olla kaksi lähikirkkoa: Ristinkirkko ja Mukkulan kirkko. Kuva: STT Grafiikka
STT Grafiikka
Työryhmä esittää Lahteen yhtä seurakuntaa – "Malli ei näyttäydy niin, että valta siirtyisi kauas johonkin kabinettiin"
Jos Lahden seurakuntien sisäisen työryhmän ehdotukset käyvät toteen, Lahdessa voi tulevaisuudessa olla yksi evankelisluterilainen seurakunta nykyisten viiden sijaan.
Lahden seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli joulukuussa tilaamansa raportin, jossa pyydettiin esitystä siitä, kuinka seurakuntatyötä pitäisi kehittää ja minkälainen hallinto palvelisi tulevaisuudessa parhaiten luterilaisen kirkon työtä Lahdessa.
Kirkkoneuvosto merkitsi raportin tiedoksi ja lähetti sen lausuntokierrokselle. Työryhmä tai kirkkoneuvosto eivät voi tehdä virallista esitystä seurakuntarakenteen muuttamiseksi, vaan aloitteen teko kuuluu seurakunnille itselleen.
Lahden seurakunnalla voisi työryhmän ehdotuksen mukaisesti olla kuusi lähikirkkoa: Ristinkirkko, Mukkulan kirkko, Launeen kirkko, Salpausselän kirkko, Joutjärven kirkko ja Nastolan kirkko. Kiinteistöjä koskevissa suunnitelmissa on jo sitouduttu niiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen monipuolisina toimintakeskuksina.
Yhden seurakunnan mallissa seurakuntaa johtaisi kirkkoherra. Lahdessa on nykyisin viisi kirkkoherraa. Ylintä päätösvaltaa käyttäisi kirkkovaltuusto, joka nimittäisi kirkkoneuvoston.
12-henkinen työryhmä koostui seurakuntien työntekijöistä ja luottamushenkilöistä ja sitä luotsasi Lahden yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Mika Falk. Ryhmä työskenteli yhden vuoden ajan.
– Tehtävä oli laaja-alainen. Työskentely oli kuitenkin innostavaa, ja työryhmästä löytyi monenlaista osaamista. Oli positiivisesti yllättävää, että lopputulos johon päästiin, nähtiin aika samalla tavalla, Falk kuvailee.
Lahden seurakunta (nykyinen Keski-Lahden seurakunta) perustettiin 1916, Launeen seurakunta 1955, Joutjärven seurakunta 1960 ja Salpausselän seurakunta 1961. Nastolan seurakunta tuli osaksi Lahden seurakuntayhtymää vuonna 2016 kuntaliitoksen yhteydessä.
Toimintaympäristö on muuttunut muun muassa jäsenmäärän sekä kasteiden määrän vähenemisen myötä.
Toimenpidesuosituksiin kuuluu kolmevuotisen seurakuntasopimuksen solmiminen. Siinä sovittaisiin työntekijöiden joustavasta liikkuvuudesta. Tämän jälkeen arvioitaisiin mahdollisuuksia siirtyä yhden seurakunnan malliin. Se voisi toteutua seurakuntavaalien jälkeen vuonna 2031.
Kaventuisiko seurakuntien valta päättää omista asioistaan, vai voitaisiinko se turvata myös uudessa mallissa?
– Uusi hahmoteltu malli ei näyttäydy niin, että valta siirtyisi kauas johonkin kabinettiin. Toiminta muotoutuisi lähikirkkojen ympärille, joiden vastuuryhmillä olisi valta ja vastuu omasta toiminnastaan. Esimerkiksi rekrytoinnit voitaisiin tehdä edelleen lähikirkoissa, Falk kuvailee.
Työryhmä näkee uuden mallin etuina muun muassa yhteistyötä korostavan toimintatavan sekä säästöt hallintokuluissa. Kun päätöksenteko ja toiminta muuttuu ketterämmäksi, seurakunta kykenee reagoimaan nopeammin siihen, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Raportissa ehdotetaan lisäpanostuksia nuorten aikuisten tavoittamiseen.
– Jo alkumetreillä nähtiin, että panostuksemme nuoriin aikuisiin on pientä tarpeeseen nähden. Siihen onkin jo lähdetty reagoimaan, Falk kuvailee.
Lahden seurakuntiin ollaan paraikaa palkkaamassa yhteistyökoordinaattoria, jonka tehtävänä on organisoida ja kehittää nuoria aikuisia tavoittavaa työtä.
Myös seurakuntien musiikkityötä kaavaillaan tehtäväksi aiempaa enemmän yhdessä.
Mika Falk (oik.) muistuttaa, että seurakuntaan kuuluminen on monelle identiteettikysymys. "Jos ajattelee esimerkiksi Nastolan seurakunnan jäseniä, he varmasti kokevat olevansa yhä nastolalaisia. Kuitenkin itsenäisyys omalla toimialueella säilyisi myös uudessa mallissa." Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
Millaista palautetta ja keskustelua odotat kevätkaudella?
– Toivon, että nyt keskustelu toden teolla alkaa. Työryhmä on pyrkinyt hahmottamaan tulevaisuutta: minkälainen rakenne mahdollistaisi, että pystytään toimimaan joustavasti ja laadukkaasti ja olemaan läsnä siellä, missä pitääkin? Seuraavaksi toivon, että vielä laajempi joukko tarkastelee raporttia kriittisesti.
Falk muistuttaa, että seurakuntaan kuuluminen on monelle identiteettikysymys.
– Jos ajattelee esimerkiksi Nastolan seurakunnan jäseniä, he varmasti kokevat olevansa yhä nastolalaisia. Kuitenkin itsenäisyys omalla toimialueella säilyisi myös uudessa mallissa.
Kevyempi hallintorakenne sisältäisi seurakuntalaisille myös helpotuksia.
– Jos nastolalainen muuttaisi Lahden keskustaan, hän voisi yhä toimia seurakuntalaisena Nastolan alueella. Luottamushenkilölle se ei ole tällä hetkellä mahdollista.