Jouluyön messu päihittää kävijämäärältään aamumessun
Entisaikaan joulukirkkoon mentiin kukonlaulun aikaan, lehmien lypsämisen jälkeen.
Ennen aikaan varhaiseen joulukirkkoon tultiin, vaikka mitenkä olisi nukuttanut. Nykyään elämä on muuttunut iltapainotteisemmaksi ja jouluna halutaan elää kiireettömästi ja leväten. Siksi jouluyön messu päihittää kävijämäärältään joulupäivän aamumessun. Tämä kuva on vuodelta 1952 Helsingin Vanhasta kirkosta. Kansatieteen kuvakokoelma / Museovirasto, kuvaaja Pekka Kyytinen.
Kello löi jo viisi, lapset herätkää - näinhän joululaulussa sanotaan. Nykyihmisen voi olla vaikea käsittää, miksi ihmeessä entisaikaan piti herätä niin mahdottoman aikaisin joulukirkkoon. Eikö vähän myöhäisempi aikataulu olisi sentään riittänyt?
Tähän ajankohtaiseen kysymykseen osaa vastata Joutjärven kirkkoherra Hannes Wallin. Hän sanoo, että itse asiassa keskiajalta 1600-luvulle saakka joulujumalanpalvelus pidettiin keskiyöllä jouluaaton vaihtuessa joulupäivään. Tämä ajankohta perustuu Raamatun joulukertomuksiin.
– Maatalousyhteiskunnan arkitodellisuuden vuoksi 1700-luvulla joulujumalanpalvelus siirrettiin varhaiseen joulupäivän aamuun. Näin lehmät saatiin lypsettyä ja eläimet ruokittua ennen kello kuuden kirkkoa. Joulukirkko oli sosiaalinen velvollisuus ja kirkkoon lähtivät kaikki, jotka suinkin pystyivät. Ne, ketkä eivät palvelukseen osallistuneet, saattoivat joutua nuhdeltavaksi vuosittaisilla kinkereillä, Wallin kertoo.
No miksi sitten nykypäivänä joulukirkon ajankohtaa on myöhästetty – emmekö me nykyajan ihmiset jaksa tai viitsi enää herätä joulukirkkoon?
Wallin muistuttaa, että ihmisten elämänrytmi on muuttunut ja vain harva elää enää eläinten rytmissä.
– Ei ole juurikaan tarvetta herätä aamuvarhaisella lypsämiseen ja eläinten ruokkimiseen. Elämä jouluna on muutenkin muuttunut iltapainotteisemmaksi. Ihmiset lepäävät aamuisin ja jouluna halutaan elää kiireettömästi ja leväten, hän perustelee.
Jouluyön messu on jo pitkään ollut kävijämäärältään selkeästi suositumpi kuin aamumessu.
– Ainakin meillä Joutjärvellä varsinkin nuoret tulevat jouluyönä kirkkoon. Silloin on hyvä mahdollisuus tulla näkemään kotiseudulle joulun viettoon tulleita ystäviä. Jouluyön messu on juhlallinen ja täynnä sellaisia tuttuja elementtejä, joita vain jouluyön messussa saa kokea. Kirkko on hämärä - lopussa ihan pimeä - vain kynttilöiden ja tuohusten valo valaisee. Laulamme yhdessä Maa on niin kaunis - ja Jouluyö, juhlayö -laulut. On hiljaista, on rauhallista, on syvää joulun tunnelmaa...tutut ja ystävät lähellä. Enpä siis ihmettele, miksi jouluyönä kirkkoon tullaan niin sankoin joukoin.
Wallin sanoo, että Joutjärvellä jouluaaton iltapäivähartaus on tullut joulunajan suosituimmaksi kirkkotilaisuudeksi. Se sopii perheille hyvin ennen joulun viettämisen alkamista kodeissa. Aattohartaudessa on hyvä hetki huojahtaa ja hengähtää.
– Perhehartaus jouluaaton iltapäivässä kerää satoja ihmisiä kirkkoon. Hartaus on juuri sopivassa kohtaa aattoa. Hartaus hiljentää ja sen jälkeen perheiden on mukava siirtyä joulun viettoon. Perheiden toivomat tutut elementit aattohartaudessa ovat jouluevankeliumi ja Enkeli taivaan -virsi. Kun kerran vuodessa tullaan joulun sanoman äärelle kirkkoon, niin halutaan kuulla perinteiset asiat. Joulussa perinteet kantavat, ne luovat turvaa ja pysyvyyttä. Niillä mennään kohti hyvää joulua!

