Sata sukkaparia lähtee inkeriläisille joulululahjaksi – "Jokaiseen silmukkaan sisältyy pieni rukous"
Ritva Lindholmille neulominen on tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Takana Marita Heilman. Kuva: Esa Arvekari
Esa Arvekari
Vapaaehtoisprojekti on sydämen teko, joka lähtee liikkeelle pienestä sysäyksestä.
Heinolan seurakunnassa 30 vuotta vapaaehtoistyötä tehneelle Ritva Lindholmille tuorein sysäys on inkeriläisten joulusukkakeräys.
– Ystävä pyysi minua Inkerin lähetyspiiriin ja siitä tämä lähti, hän hymyilee.
Lindholm on yksi kymmenistä neulojista, jotka ahkeroivat kymmenen kuukauden aikana noin sata sukkaparia.
– Mielessäni ovat erityisesti vanhainkodeissa ja sairaaloissa olevat potilaat, jotka eivät enää pysty itse neulomaan sukkia, hän sanoo.
Neuleterveiset ovat olleet Lindholmin tapa muistaa avun tarvitsijoita ja hädänalaisia jo vuosien ajan.
– Olen neulonut peittoa Äiti Teresalle ja varusteita vauvakeräyksiin. Meneillään on myös neuleprojekti ukrainalaisten auttamiseksi. Lämpimin siunauksin olen kaikki nämä neulonut ja lähettänyt, hän kertoo.
Heinolan seurakunnan lähetyspiirissä mukana oleva, itsekin neuleprojektiin osallistunut Marita Heilman kertoo, että seurakunta lahjoitti neulojille osan langoista.
– Osa tuli yksityisiltä lahjoittajilta, osa neulojista osti langat itse. Vain osa sukista tehtiin Inkeri-piirissä, monet ovat tehneet niitä kotonaan. Emme edes tiedä kaikkien sukkaprojektiin osallistuneiden nimiä, hän sanoo.
Myös Heilmanille neulominen on tapa tehdä hengellistä avustustyötä.
– Kädet tekevät omaa työtään, vaikka katson televisiota tai matkustan bussissa.
Kutominen on yksi tapa rukoilla autettavien hyväksi.
– Luin kerran Askel-lehdestä kommentin, jossa kerrottiin, että neuleen jokaiseen silmukkaan sisältyi pieni rukous lahjoituksen saajan puoleen. Ajattelin, että niin juuri me tätä työtä teemme.
Sukkien toimittaminen inkeriläisille hoidettiin Heinolan seurakunnan nimikkolähetin (SLEY) Pasi Hujasen kautta.
Kuinka lahjapaketit kulkevat, kun raja on kiinni?
– Avustusreitti Suomesta Venäjälle toimii kuten aiemminkin. Ei Venäjä ole asettanut toiminnalle rajoitteita. Ensimmäisiä paketteja toimitetaan vastaanottajille nyt marraskuussa, Hujanen sanoo.
Kuinka inkeriläiset suhtautuvat suomalaisten lähettämiin lahjoihin?
– Joulupaketit ovat pitkä perinne. Vastaanotto on aina hyvin liikuttava. He pitävät suomalaisten ystävyydenosoituksia erittäin arvokkaina. Tunteella, etteivät suomalaiset unohda, on aivan erityinen merkitys tässä maailmantilanteessa, Hujanen toteaa.
Joulupaketit sisältävät sukkien lisäksi ruokaa ja pieniä lahjoja lapsille.
Lahjoittajina on heinolalaisten lisäksi seurakuntalaisia Nurmosta, Hyvinkäältä, Joensuusta ja Riihimäeltä, koska Hujanen on näiden seurakuntien nimikkolähetti. Hän toimii Pietarin ja Länsi-Inkerin rovastikuntien pastorina.
Inkerin lähetyspiiri on Heinolan vanhin lähetyspiiri 50-luvulta. Sen aloitti edesmennyt inkerinsuomalainen Jorma Liukkonen.
Lue lisää aiheesta
Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Lahden Gospelkuoro konsertoi joulusta ysärikuorrutuksella – "Jotkut tulevat kuulemaan biisin, jota ei kuule missään muualla"
Lahden Joulukylän esiintymislava kerää yleisöä. Kuva vuodelta 2021. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Lahden Joulukylä virkoamassa uuteen kukoistukseen – "Vihdoin olemme pääsemässä tekemään yhdessä tapahtumia"
Tapani Talari
Tällainen on vuoden 2022 erikoispostileima, jota saa joulun alla vain Lahdesta
Sirkku Muhli