Kiertotaloudessa tuotteet eivät päädy käytön jälkeen jätteeksi, toisin kuin perinteisessä talousmallissa. "Paikallisesta innovatiivisuudesta hyvä esimerkki on Fazerin tehdas, joka alkaa valmistaa Lahdessa ksylitolia kauran kuorista", sanoo Kaisa Kerminen. Kuva: Markku Lehtinen
"Liisattu eikä ostettu" – Lahdessa on päästy kiertotaloudessa alkuun
Kiertotalous ei perustu omistamiseen, vaan jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Malli tekee tuloaan myös seurakuntiin.
Kiertotaloudessa pyritään maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kierto taloudessa mahdollisimman pitkään. Malli tekee tuloaan myös seurakuntiin.
Lahtelainen Kaisa Kerminen opiskelee kiertotalouden asiantuntijaksi Suomen ympäristöopisto Syklissä ja suorittaa opintokokonaisuuteen sisältyvää sadan päivän työjaksoa Lahden seurakuntayhtymässä. Kermisen mukaan Lahdessa on päästy kiertotaloudessa alkuun.
– Vuonna 2018 kunnostettiin 69 hautausmaan penkkiä sen sijaan, että olisi heitetty vanhat menemään ja hankittu uudet. Hautausmailla reunakiviä uusiokäytetään viherrakentamisessa. Levolla vanhoja hautakiviä on käytetty osana muistelumuuria. Kirjekuoret ja kotelomapit ovat uusiomateriaalia, ja tietyissä tiloissa käytetään kankaisia käsipyyhkeitä paperisten kertakäyttöpyyhkeiden sijaan. Astioita ja huonekaluja on siirretty tiloista toisiin niin, ettei uusia ole tarvinnut hankkia, hän luettelee.
Kiertotaloudessa kulutus ei perustu omistamiseen, vaan palveluiden käyttämiseen – jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.
– Seurakunnan tietokoneet on liisattu eikä ostettu. Käytetään palvelua omistamisen sijaan.
Seurakunnan kiertotalousajattelu ei vielä ole kovin kekseliästä, mutta Kerminen antaa näytteen.
– Paikallisesta innovatiivisuudesta hyvä esimerkki on Fazerin tehdas, joka alkaa valmistaa Lahdessa ksylitolia kauran kuorista.
Aikaisemmin kuoret on hyödynnetty pääasiassa energiantuotannossa. Kiertotaloudessa tuotteet eivät päädy käytön jälkeen jätteeksi, toisin kuin perinteisessä talousmallissa.
Kaisa Kerminen on suorittanut Lahdessa Helsingin yliopiston ympäristöekologian opinnot ja tehnyt väitöskirjan torjunta-aineiden hajoamisesta. Hänen työjaksonsa seurakunnassa kestää toukokuun lopulle.
– Olen tehnyt muun muassa jätehuolto- ja lajitteluohjeistusta sekä aloitellut kirkon ympäristödiplomin väliauditointia. Tarkoitus on viedä väliauditointi loppuun asti yhteiskunnallisen työn pastori Tomi Alasalmen ja hautaustoimen ylipuutarhuri Eila Nykäsen kanssa, Kerminen kertoo.
Auditointi on osa kirkon omaa ympäristödiplomia. Diplomin saaneet seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat sitoutuneet huomioimaan ympäristöasiat toiminnassaan. Diplomin saadakseen seurakunnan on täytettävä tietyt minimivaatimukset sekä kerättävä tarvittava määrä pisteitä valinnaisesta toiminnasta.
Väliauditointi suoritetaan noin puolessa välissä diplomikautta.
– Katsotaan, missä ollaan menossa, ja mitä täytyy vielä tehdä. Väliauditoinnin on tarkoitus helpottaa myös ympäristökatselmuksen tekoa, joka edeltää diplomin hakua.
Auditoinnin kohteiksi on tällä kertaa valittu Vapaudenkatu 6:n kiinteistö ja Launeen kirkko.
– Suurempia ongelmia ei ole havaittu. Vapaudenkatu 6:ssa kaikki on mielestäni varsin hyvin ennen muuta jätehuollon osalta. On myös hienoa, että kiinteistössä on automatisoitu energian kulutuksen seuranta.
Kermisen työnkuvaan seurakunnassa kuuluu myös elämäntapamuutoksiin ohjaava, kaikille avoin Ekotiimi-ohjelma. Tiimi on tarkoitettu ihmisille, jotka haluavat ryhmässä pohtia ja keskustella, miten oman elämäntavan ympäristövaikutuksia voisi vähentää.
Ohjelman pohjalta osallistujan on mahdollista valita, mitä muutoksia haluaa elämässään tehdä ja toteuttaa ne.
Ryhmässä valitaan käsiteltäväksi kolme teemaa seuraavista: asuminen, liikkuminen, ruoka, ostokset ja hyvinvointi. Maksuton Ekotiimi kokoontuu maalis-toukokuussa viisi kertaa.
Ekotiimiin voi ilmoittautua viimeistään maanantaina 23.3. klo 14 mennessä joko sähköpostitse kaisa.kerminen@evl.fi tai puhelimitse 044 719 4606.
Tietokoneet on liisattu eikä ostettu. Käytetään palvelua omistamisen sijaan.
Lue lisää aiheesta
"Toivo kasvaa aidossa kohtaamisessa ja yhteisöllisyydessä, joka on seurakunnan perusulottuvuus", sanoo Lahden seurakuntien yhteiskunnallisen työn pastori Tomi Alasalmi. Kuva: Radek Karkulowski
Radek Karkulowski
Ympäristöongelmien pohtiminen ja ratkaiseminen yhdessä vahvistaa toivon näköalaa – "Kirkon tulee käyttää myös omaa ääntään"
Yhteistyön tuloksena syntynyttä ympäristökasvastuksen Tunne luontosi -opetusmateriaalia Lahden seurakunnat käyttää rippikouluissa ja Lahden kaupunki esimerkiksi nuorisopalveluissaan. Pakettia olivat tekemässä yhteiskunnallisen työn pastori Tomi Alasalmi ja Lahden kaupungin ympäristökasvattaja Emma Marjamäki. Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen
Rippikouluissa otetaan käyttöön ympäristötunteita ja luontokokemusta käsittelevä opintokokonaisuus
Kohti yhteistä tavoitetta – Kirkonseutu painetaan nyt hiilineutraalisti
Luontopastori Anna-Mari Kopo Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen
Pyhiinvaellukset kutsuvat lähiympäristöön jopa 12 kertaa tänä vuonna – "Voimme liikkua täysin kiireettä ilman suorittamista"
Heinolan seurakunnan ympäristövastaava, seurakuntapuutarhuri Kati Metso esitteli viime kesänä Heinolan Uuden hautausmaan laajennusta, jossa on käytetty kierrätysmateriaaleja ja energiatehokasta valaistusta. Kuva: Janne Urpunen