Ko­ro­na on ko­e­tel­lut kaik­kia, myös Lah­den van­hus­ten asun­to­sää­ti­ön asuk­kai­ta. Ker­ho­huo­neet ovat ol­leet kä­vi­jä­mää­räl­tään vä­häi­sem­mäl­lä käy­töl­lä, sa­moin kun­to­sa­li ja ui­ma-al­las. Au­la­ti­loi­hin ei ole ko­koon­tu­nut jut­tu­po­ru­koi­ta. Se­ni­o­ri­ta­lois­sa odo­te­taan­kin ke­vät­tä, jol­loin ko­koon­tu­mi­set suu­rem­mal­la po­ru­kal­la ovat jäl­leen mah­dol­li­sia.

– Ko­ro­na on ju­mit­ta­nut mo­net ko­tei­hin­sa. Nyt on haas­tee­na saa­da hei­dät mui­den ih­mis­ten pa­riin, sa­noo Lah­den van­hus­ten asun­to­sää­ti­ön asu­ka­soh­jaa­ja Mari Kok­ko.

Ko­kon teh­tä­viin kuu­luu yh­tei­söl­li­syy­den edis­tä­mi­nen kan­nus­ta­mal­la asuk­kai­ta kes­ki­näi­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­seen. So­si­aa­li­nen kans­sa­käy­mi­nen vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti muis­tiin, ja yh­teys toi­siin li­sää hen­kis­tä hy­vin­voin­tia, hän to­te­aa.

Yh­tei­söl­li­syy­den tuot­ta­maa hen­kis­tä hy­vin­voin­tia ovat Ko­kon kans­sa poh­dis­ke­le­mas­sa Van­hus­ten asun­to­sää­ti­ön Wan­ha Her­ra -pal­ve­lu­kes­kuk­ses­sa asu­vat Kuk­ka-Maa­ria Kur­ki ja Mar­ja Vil­ka­ma.

– Ke­vääl­lä jär­jes­te­tään juh­la, jos­sa lau­su­taan ru­no­ja ja kuul­laan mu­siik­kia, in­nos­tuu Mar­ja Vil­ka­ma.

– Ja sää­tiö tar­jo­aa kah­vit, lu­paa Mari Kok­ko.

Asu­ka­soh­jaa­ja tu­kee asuk­kai­den ryh­mä­toi­min­taa, ja sää­tiö tar­jo­aa ti­lo­ja esi­mer­kik­si ker­hoil­le, mu­siik­ki­ta­pah­tu­mil­le ja kun­toi­lul­le. Sää­ti­öl­lä on ryh­mä­toi­min­nan yh­teis­työ­kump­pa­nei­na jär­jes­tö­jä, kun­ta, seu­ra­kun­ta ja va­paa­eh­toi­sia.

Nyt on toi­veis­sa, et­tä jäl­leen pääs­tään pe­li­ker­hos­sa bin­goi­le­maan ja seu­lo­maan Tri­vi­al Pur­sui­tis­sa to­del­li­set tie­tä­jät. Om­pe­lu­seu­ras­sa pui­kot al­ka­vat ki­lis­tä, ja tuo­li­jum­pas­sa pi­de­tään kun­toa yl­lä. Lenk­ki­sau­nas­sa len­tä­vät jut­tu ja hiki. Hel­mi­kuus­sa ke­vät­kaut­ta jo aloi­tel­tiin lau­la­mal­la suo­ma­lai­sia kan­san­lau­lu­ja Lah­den Lä­him­mäis­pal­ve­lun ti­lai­suu­des­sa.

Mar­ja Vil­ka­ma on asu­nut puo­li­son­sa kans­sa se­ni­o­ri­ta­los­sa kak­si vuot­ta – siis koko ko­ro­na-ajan. So­si­aa­li­nen ja toi­me­li­as Vil­ka­ma odot­taa myös ke­vät­tä, jol­loin pää­see ta­paa­maan mui­ta, osal­lis­tu­maan ta­pah­tu­miin ja jär­jes­tä­mään it­se­kin toi­min­taa toi­sil­le se­ni­o­reil­le.

Mar­ja Vil­ka­ma on vuo­sia pi­tä­nyt Ta­ri­na­pii­riä se­ni­o­ri- ja pal­ve­lu­ta­lois­sa. Maa­lis­kuus­sa Vil­ka­man Ta­ri­na­pii­ri al­kaa pyö­riä Wan­has­sa Her­ras­sa. Pii­rin ta­voit­tee­na on vah­vis­taa mie­len hy­vin­voin­tia. Pii­ris­sä vaih­de­taan kuu­lu­mi­set ja kes­kus­tel­laan päi­vän ai­hees­ta, jot­ka usein ovat muis­te­loi­ta lap­suu­des­ta, kou­lun­käyn­nis­tä tai työ­e­lä­mäs­tä. Muis­tot ovat elet­tyä elä­mää, ja mo­net ha­lu­a­vat ja­kaa nii­tä.

Se­ni­o­ri­ta­lo­jen asuk­kaat ei­vät ole yh­te­näi­nen ryh­mä. Ikä­hai­ta­ri­kin vaih­te­lee 55 vuo­des­ta sa­ta­vuo­ti­ai­siin. Osal­le asuk­kais­ta ker­hoi­hin ja muu­hun toi­min­taan osal­lis­tu­mi­nen on hy­vin tär­ke­ää, toi­set ei­vät sel­lais­ta kai­paa.

Kuk­ka-Maa­ria Kur­ki tun­nus­tau­tuu ih­mi­sek­si, jota ryh­mä­toi­min­ta ei niin­kään kiin­nos­ta.

– Mi­nul­la on omat vah­vat har­ras­tuk­set ku­ten maa­laus ja kir­joit­ta­mi­nen. Nii­den pa­ris­sa ku­luu ai­ka­ni. Näyt­te­lyi­tä­kin on ol­lut lu­kui­sia ja usei­ta oma­kus­tan­ne­kir­jo­ja­kin on syn­ty­nyt.

Vaik­ka Kur­ki ei ole ak­tii­vi­nen osal­lis­tu­ja, hän on ra­ken­ta­nut yh­tei­söl­li­syyt­tä omal­la ta­val­laan ja kul­ke­nut se­ni­o­ri­ta­los­sa sil­mä ja kor­va tark­ka­na.

– Pa­him­mil­laan yk­si­näi­syys voi joh­taa ma­sen­nuk­seen. Kun huo­maan jon­kun yk­si­näi­sen, me­nen hä­nen luok­seen ky­sy­mään, voin­ko aut­taa. Lä­him­mäi­sen­rak­kaus on sitä, et­tei kul­je­ta lä­pät sil­mil­lä, vaan huo­ma­taan apua tar­vit­se­vat naa­pu­rit. Mi­nul­la on jo ko­toa saa­dut aut­ta­mis­gee­nit. Ja ai­na toi­sia aut­ta­es­sa­ni olen ol­lut se osa­puo­li, joka saa enem­män. Mum­mo­jen kans­sa on käy­ty läpi mo­net elä­män koh­ta­lot ai­na rii­uu­reis­suis­ta läh­tien.

Lä­hes yh­dek­sän­kym­me­nen ikäi­nen Kur­ki on asu­nut se­ni­o­ri­ta­los­sa yk­si­tois­ta vuot­ta.

– Kaik­ki nämä vuo­det olen ol­lut ker­ral­laan kah­den yk­si­näi­sen van­huk­sen tu­ke­na. Olen pi­tä­nyt hei­hin liki päi­vit­täin yh­teyt­tä ja tar­peen mu­kaan vie­nyt ap­teek­kiin ja muil­le asi­oil­le, sa­moin ta­lon omaan jump­paan. Teen aut­ta­mis­työ­tä koko sy­dä­mes­tä­ni niin kau­an kuin mi­nul­la on voi­mia.