Kris­til­li­nen us­ko tai maa­il­man­kat­so­mus ovat mo­nel­le va­kau­muk­sel­li­sia asi­oi­ta, joi­hin ei tar­vi­ta tie­teel­li­siä to­dis­tei­ta. Mut­ta en­tä jos tie­teel­li­set to­dis­teet viit­taa­vat sii­hen, et­tä Jee­sus Na­sa­re­ti­lai­nen oli his­to­ri­al­li­nen, Je­ru­sa­le­mis­sa ris­tiin­nau­lit­tu hen­ki­lö?

Mer­kit­tä­vin to­dis­te his­to­ri­al­li­ses­ta Jee­suk­ses­ta on 2000 vuot­ta py­häin­jään­nök­se­nä säi­ly­tet­ty pel­la­va­kan­gas. To­ri­non kää­rin­lii­na­na tun­ne­tus­sa kan­kaas­sa nä­kyy an­ka­ras­ti pii­na­tun mie­hen ää­ri­vii­vat etu- ja sel­kä­puo­lel­ta. Kuva on piir­ty­nyt pel­la­va­säi­keen pin­taan hiuk­sen pak­sui­se­na.

Ih­mis­hah­mo on näh­tä­vis­sä sel­ke­äm­min mus­ta­val­koi­ses­sa va­lo­ku­van ne­ga­tii­vis­sa kuin kan­kaan luon­nol­li­ses­sa see­pi­an vä­ris­sä. Va­lo­ku­vien kan­kaas­ta esiin nos­ta­ma hah­mo vas­taa tar­kas­ti an­tii­kin ajan ruos­kit­tua ja ris­tiin­nau­lit­tua hen­ki­löä.

Mie­hen kyl­ki on puh­kais­tu kei­hääl­lä, ja pää­la­el­la on ol­lut piik­kik­ruu­nu, ku­ten Raa­ma­tus­sa­kin ker­ro­taan. Sil­mien pääl­le on ase­tet­tu ko­li­kot. Ne on tul­kit­tu Jee­suk­sen ope­tuk­sen mu­kai­ses­ti "les­ken ro­voik­si".

Kää­rin­lii­nan ole­muk­sen sel­vit­tä­mi­sek­si on val­jas­tet­tu kaik­ki ny­ky­tie­teen me­ne­tel­mät. Sii­tä huo­li­mat­ta sen syn­ty­me­ka­nis­mi on yhä mys­tee­ri. Tut­ki­ja Juha Hil­tu­nen lu­en­noi ar­voi­tuk­sel­li­ses­ta kää­rin­lii­nas­ta 29. tam­mi­kuu­ta Lah­den Ris­tin­kir­kos­sa.

Kää­rin­lii­na on har­vi­nais­ta ka­lan­ruo­to­toi­mi­kas­tek­nii­kal­la ku­dot­tua pel­la­va­kan­gas­ta. Vas­taa­vaa on ta­vat­tu lä­hin­nä ajan­las­kum­me alun Lähi-idäs­sä. Ky­sees­sä on ol­lut kal­li­sar­voi­nen hau­ta­lii­na, jol­lai­siin oli va­raa lä­hin­nä yli­myk­sil­lä.

Se on säi­ly­nyt häm­mäs­tyt­tä­vän hy­vin. Kää­rin­lii­nan mi­tat 437 x 111 cm vas­taa­vat syy­ro-pa­les­tii­na­lais­ta kyy­nä­rä­mit­taa kak­si vuo­si­tu­hat­ta sit­ten. Kää­rin­lii­nal­le piir­ty­nees­tä var­ta­los­ta on voi­tu pää­tel­lä mo­nia vai­na­jan ul­koi­sia omi­nai­suuk­sia.

– Pi­tuut­ta hä­nel­lä oli 178–180 cm, pai­noa 75–80 kg ja ikää 30–40 vuot­ta. Ro­tu­tyyp­pi oli see­mi­läi­nen, Hil­tu­nen ker­too.

Ve­ri­jäl­jet ovat kiis­tat­to­mas­ti ih­mi­ses­tä.

– Ve­ri­tah­ro­ja tut­ki­mal­la on pää­tel­ty hä­nen kuu­lu­neen ve­ri­ryh­mään AB. Se on suh­teel­li­sen har­vi­nai­nen ve­ri­ryh­mä. Eni­ten tä­män ve­ri­ryh­män edus­ta­jia on Lähi-idäs­sä.

Ihmishahmo näkyy selvästi mustavalkoisessa valokuvan negatiivissa. Yksityiskohta Torinon käärinliinaan piirtyneistä kasvoista, joiden uskotaan kuuluneen Jeesus Nasaretilaiselle. Kuva: Topfoto / Lehtikuva

Topfoto / Lehtikuva

Kan­kaas­ta on eris­tet­ty myös lu­kuis­ten kas­vien sii­te­pö­lyä. Pilk­kak­ruu­nu on rii­sut­tu hau­dat­ta­es­sa pois, ja ti­lal­le on mitä il­mei­sim­min ase­tet­tu kuk­ka­sep­pe­le.

Sii­te­pö­lys­tä suu­rin osa kuu­luu la­jik­keil­le, jot­ka ovat ko­to­pe­räi­siä Pa­les­tii­nas­sa. Tie­to­ko­ne­ku­vauk­set ovat myös pal­jas­ta­neet usei­den kuk­kien te­rä­leh­ti­ku­via vai­na­ja­hah­mon pääl­lä.

Li­säk­si kää­rin­lii­nois­ta löy­tyy ki­vi­pö­lyä sekä jää­miä mir­has­ta ja muis­ta Lähi-idäs­sä käy­te­tyis­tä tuok­suis­ta.

Juha Hil­tu­nen on ant­ro­po­lo­gi, his­to­ri­oit­si­ja ja Ame­ri­kan al­ku­pe­räis­kult­tuu­rien do­sent­ti Ou­lun yli­o­pis­tos­sa. Hän on ol­lut pik­ku­po­jas­ta as­ti kiin­nos­tu­nut vie­rais­ta kult­tuu­reis­ta, var­sin­kin ame­rik­ka­lai­sis­ta in­ti­aa­ni­kult­tuu­reis­ta.

– Kun ra­di­o­hii­li­a­joi­tus oli ta­pe­til­la, tut­kin his­to­ri­al­li­sia vää­ryyk­siä ja kuu­luin Skep­sis-yh­dis­tyk­seen. Kri­ti­soin muun mu­as­sa ufo-tut­ki­muk­sia.

Hil­tu­sen kiin­nos­tus ulot­tui myös Raa­ma­tun his­to­ri­aan ja Jee­suk­seen hen­ki­lö­nä. Hän ko­ros­taa tut­ki­neen­sa kää­rin­lii­naa ni­me­no­maan tut­ki­ja­na, ei te­o­lo­gi­na.

– En­nen kaik­kea ha­lu­sin ol­la eh­dot­to­man re­hel­li­nen it­sel­le­ni. Mi­nul­le oli tär­ke­ää sel­vit­tää, on­ko kää­rin­lii­nan koh­dal­la ky­sees­sä ai­to esi­ne, ja voi­si­ko se ol­la Jee­suk­sen jäl­jil­tä. Vä­hi­tel­len aloin va­kuut­tua, et­tä se on ai­to.

Jos si­nun pi­täi­si ni­me­tä va­kuut­ta­vin yk­sit­täi­nen to­dis­te sii­tä, et­tä tämä oli Jee­sus Na­sa­re­ti­lai­sen al­ku­pe­räi­nen kää­rin­lii­na, mikä se oli­si?

– Il­man muu­ta sel­vim­mät to­dis­teet ovat uu­sim­mat ajoi­tuk­set. Vii­mei­sen 20 vuo­den ai­ka­na kää­rin­lii­nal­le on teh­ty 8–9 uut­ta ajoi­tus­tes­tiä. Ne on teh­ty uu­sil­la tek­nii­koil­la, jot­ka so­vel­tu­vat var­sin­kin pel­la­va­kan­kai­siin. Kaik­kien tu­los­ten kes­ki­ar­vok­si tu­lee noin 2000 vuot­ta. Vii­mei­sim­mäs­tä tes­tis­tä uu­ti­soi­tiin ke­vääl­lä 2024.

Vii­me vuo­si­na on vah­vis­tu­nut te­o­ria, jon­ka mu­kaan ku­van oli­si ai­kaan­saa­nut ruu­miis­ta ai­heu­tu­nut äkil­li­nen pro­to­ni- ja neut­ro­ni­sä­tei­ly.

– Te­o­ri­an mu­kaan sä­tei­ly on pilk­ko­nut sel­lu­loo­san mo­le­kyy­li­ra­ken­net­ta.

Hil­tu­sen mu­kaan kää­rin­lii­naa voi ver­ra­ta kau­pan­te­on yh­tey­des­sä syn­ty­vään kuit­tiin.

– Se on to­dis­te tran­sak­ti­os­ta. Kää­rin­lii­nal­la nä­ky­vät ne kaik­ki Jee­suk­sen kär­si­myk­set, joi­ta evan­ke­liu­mit ovat ku­van­neet: kuin­ka hän­tä on ki­du­tet­tu, ris­tiin­nau­lit­tu, hau­dat­tu ja kuin­ka hän on nous­sut ylös.

Hil­tu­nen huo­maut­taa, et­tä vii­me­ai­kai­nen ato­mi­ta­son tut­ki­mus on saa­nut mo­nen skep­ti­kon pon­nis­te­le­maan.

– To­dis­teet ovat niin ko­vat. Vii­me vuo­sien ai­ka­na ei myös­kään ole nous­sut yh­tään ai­no­aa vää­ren­nös­te­o­ri­aa.

Vuon­na 1988 teh­tiin ra­di­o­hii­li­tes­ti, jon­ka pe­rus­teel­la pel­la­va­kan­gas­ta epäil­tiin kes­ki­ai­kai­sek­si vää­ren­nök­sek­si. Tes­ti sai pal­jon jul­ki­suut­ta, mut­ta sitä on sit­tem­min pi­det­ty pit­käl­ti epä­on­nis­tu­nee­na.

Ra­di­o­hii­li­tes­te­jä ei Hil­tu­sen mie­les­tä kan­nat­tai­si enää teh­dä, sil­lä lii­nan tie­de­tään kär­si­neen pa­lo­vau­ri­ois­ta. Sa­voi­jien lin­na­kap­pe­lis­sa, jos­sa kää­rin­lii­naa säi­ly­tet­tiin ar­kus­sa, sat­tui tu­hoi­sa tu­hoi­sa tu­li­pa­lo jou­lu­kuus­sa 1532.

Kää­rin­lii­na oli usei­ta vuo­si­sa­to­ja sa­voi­jien su­vun hal­lus­sa, jol­loin lii­naa myös esi­tel­tiin usein jul­ki­ses­ti. Ko­vas­sa käy­tös­sä ol­lut­ta lii­naa on kor­jail­tu var­sin­kin sen reu­noil­ta.

– Lii­naa kan­na­tel­tiin sään­nöl­li­ses­ti jul­ki­sis­sa ti­lai­suuk­sis­sa, min­kä seu­rauk­sen sen kul­miin tuli ra­si­tus­ve­ny­tys­tä. Kan­kaas­ta on ir­ron­nut pa­lo­ja, joi­ta on jou­dut­tu kor­jaa­maan. Ra­di­o­hii­li­a­joi­tus on eh­kä otet­tu paik­ko­pa­las­ta.

Kää­rin­lii­na tuo­tiin Län­si-Eu­roop­paan noin 1225. Sen en­sim­mäi­nen säi­ly­tys­paik­ka oli Ray-sur-Saô­nes­sa Rans­kas­sa. Sa­voi­jien hal­lus­sa kää­rin­lii­na oli 1453–1983.

1980-lu­vul­la kää­rin­lii­na tes­ta­men­tat­tiin Va­ti­kaa­nil­le. Ny­kyi­sin kää­rin­lii­naa säi­ly­te­tään To­ri­non Py­hän Jo­han­nek­sen ka­ted­raa­lis­sa, ja To­ri­non kar­di­naa­li on sii­tä vas­tuus­sa.

Kää­rin­lii­naa esi­tel­lään jul­ki­ses­ti har­vak­sel­taan, vii­mek­si vuon­na 2015, jol­loin sitä kävi kat­so­mas­sa To­ri­nos­sa yli kak­si mil­joo­naa kiin­nos­tu­nut­ta. Hil­tu­sen tie­to­jen mu­kaan vuon­na 2025 kat­sel­mus jär­jes­te­tään vir­tu­aa­li­ses­ti.

Juha Hil­tu­sen lu­en­to To­ri­non kää­rin­lii­nas­ta on kat­sot­ta­vis­sa Lah­den seu­ra­kun­tien Yo­u­Tu­be-ka­na­val­la.