Paperi porskuttaa yhä – Kirkonseutua luetaan entistä tasaisemmin eri ikäryhmissä
Evankelisluterilaisen kirkon toimintaa seuraavat dataintoilijat saivat kesän korvalla uutta tutkittavaa. Käymme suurien seurakuntayhtymien tilaamaa mainetutkimusta läpi tarkemmin tässä jutussa.
Ison kuvan ohella oli tietysti kiinnostavaa mittaroida, kuinka Kirkonseutu-lehteä luetaan ja mitä siitä ajatellaan. Vaikka paperin kuolemaa on ennustettu ainakin 20 vuoden ajan, vastausten perusteella se näyttää porskuttavan edelleen.
Kysyttäessä, että "oletko kohdannut Lahden seurakuntia viimeisen vuoden aikana joissakin seuraavissa yhteyksissä", seurakuntalehti ja muut uutismediat saivat eniten mainintoja. Hautausmaat tulivat kintereillä, mutta muut kohtaamiset jäivät selvästi taaemmas.
60 prosenttia lahtelaisesta aikuisväestöstä lukee Kirkonseutua. Lehteä luki 66 prosenttia naisista ja 53 prosenttia miehistä.
Tutkimuksessa tavoitettiin 508 lahtelaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä. Kirkonseudun lukemista tutkittiin nyt ensimmäisen kerran sitten tammikuussa 2020 tapahtuneen lehtiuudistuksen.
Niistä vastaajista, jotka lukivat Kirkonseutua, 52 prosenttia kertoi lukevansa jokaisen lehden, 20 prosenttia noin joka toisen lehden ja 28 prosenttia harvemmin.
Seurakuntalehden lukeminen on yleisintä vanhemmissa ikäryhmissä, kuten 55–65-vuotiaissa ja yli 65-vuotiaissa. Lukeminen jakautuu kuitenkin entistä tasaisemmin eri ikäryhmien välille.
Se tuntuu hyvältä, koska eräs uudistamisen päätavoitteista oli kaikenikäisten aikuisten tavoittaminen.
Verkkosisältöjen lukeminen on kasvussa. Sivulatausten määrä kasvoi viime vuonna neljänneksen, ja tänäkin vuonna ollaan tukevalla kasvu-uralla. Vielä riittää silti tekemistä, sillä vasta joka kymmenes lahtelainen kertoi lukevansa verkkojuttujamme kuukausittain.
Verkkoa kannattaa seurata ja kehittää. Sieltä löytyy trendejä ja "heikkoja signaaleja", jotka muokkaavat ympäristöämme pitkällä aikavälillä. Yksi tällainen on nuorten miesten kiinnostus kristinuskon sisältöihin.
Kyselyssä pisti silmään, että 18–24-vuotiaat lahtelaismiehet suhtautuivat kirkkoon yllättävän myönteisesti. He pitivät kirkkoa uskottavampana ja läheisempänä kuin ikäryhmänsä naiset ja antoivat luotettavuudelle koko tutkimusjoukon korkeimmat arvosanat.
Nuorten miesten kasvava kiinnostus vaatii syvällisempää tarkastelua. Vaikka kirkolla on haasteita jäsenpidossa ja aika on altis monenlaisille merkityskamppailuille, voidaan silti päätellä, että puheet uskonnollisuuden häviämisestä ovat vahvasti liioiteltuja.