Onko kirkko riittävästi läsnä kaupunkilaisten arjessa – vaalit sen kertovat
Ukrainassa käynnissä oleva sota nousi kevättalven kiistattomaksi puheenaiheeksi.
Kirkollisesta vinkkelistä on tapahtunut muutakin: valmistautuminen marraskuun seurakuntavaaleihin on alkanut. Ehdokkaiden rekrytointi käynnistyi maaliskuun alussa ja samalla avattiin valtakunnalliset vaalisivut.
Tammikuun aluevaalien jälkeen harmiteltiin matalaa äänestysaktiivisuutta. Ongelma on ollut vielä näkyvämpi seurakuntavaalien kohdalla, joissa äänioikeuttaan käytti viimeksi vuonna 2018 14,4 prosenttia kirkon jäsenistä. Lahdessa aktiivisuus jäi vain 9,3:een eli vielä valtakunnallista lukua pienemmäksi.
Kun äänestysinto on näin laihaa, voi herätä myös kysymyksiä vaalien legitimiteetistä. Suhteellisen pieni äänestäjäjoukko määrittää seurakunnille päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi, vaikka kirkkoon kuuluu kuitenkin kaksi kolmesta suomalaisesta.
Vettä on virranut Luhdanjoessa, ja ehkä seurakunnatkin näyttävät neljän vuoden jälkeen hiukan erilaisilta. Ainakin uusia lähtöjä on runsaasti – kirkkoherrat ovat vaihtuneet niin Heinolassa, Hollolassa kuin Asikkalassakin. Sysmä ja Hartola ovat puolestaan liittyneet yhteen uudeksi Tainionvirran seurakunnaksi.
Henkilökohtaisesti olen päässyt Lahden seurakunnissa seuraamaan, kuinka uusi, vuodesta 2019 alkanut strategiakausi on alkanut muuttua paperista toiminnaksi.
On tehty töitä, jotta jalkautuisimme aiempaa enemmän omien seiniemme ulkopuolelle. Tämä näkyy esimerkiksi kaupunkitapahtumissa, oppilaitoksissa sekä Trion palvelutorilla. Seurakunnissa ideoitiin innokkaasti ympäristöpääkaupunkivuoden sisältöjä, ja hyviä käytäntöjä ja verkostoja jäi kasvamaan korkoa tulevaisuudessa. Digisisällöt kehittyivät pandemian aikana tuntuvasti.
Uurnille tulon ratkaisevat kuitenkin viime kädessä kaupunkilaiset, ja tämän suhteen on oltava nöyrä. Ovatko palvelumme ajan tasalla, ja onko kirkko oikealla ja riittävällä tavalla läsnä kaupunkilaisten arjessa?
Kevään ja kesän aikana on mahdollista miettiä myös, olisiko itsellä kiinnostusta kirkon luottamushenkilöksi. Ehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta viimeistään 20.11.2022 täyttävä konfirmoitu kirkon jäsen.
Ehdolle asetutaan valitsijayhdistyksen kautta. Sen taustalla voi olla esimerkiksi puolue, herätysliike tai jokin jäseniä yhdistävä aate. Kymmenen äänioikeutettua henkilöä riittää valitsijayhdistyksen perustamiseen, joten tilaa on hyvin myös uusille ryhmittymille.
Seuraamalla seurakuntien viestintää ja Kirkonseutu-mediaa pysyt ajan tasalla vaalien ajankohtaisista teemoista ja tapahtumista. Ehdokkaiden ja heidän taustojensa esittelyn lupaamme tehdä perusteellisemmin kuin koskaan aiemmin.