– Il­ta­oh­jel­ma. Uk­kos­myrs­ky. Se yh­teis­hen­ki, kaik­ki mitä yh­des­sä teh­tiin. Se koko jut­tu.

Sii­nä jouk­ko par­hai­ta asi­oi­ta, joi­ta hei­no­la­lai­sil­le Sil­ja Ruu­ti­ai­sel­le, Tin­ja Tai­pa­leel­le, Juho Ran­ta­lal­le ja Topi Has­si­sel­le jäi mie­leen omal­ta vii­me ke­sän ri­pa­ril­ta.

Rip­pi­kou­lu­lei­ri oli sen ver­ran hyvä ko­ke­mus, et­tä he ja yli kol­me­kym­men­tä muu­ta nuor­ta ha­lu­a­vat ko­kea sa­man uu­del­leen, nyt iso­sen roo­lis­sa.

He ovat ko­koon­tu­neet isos­kou­lu­tuk­seen joka toi­nen kes­ki­viik­ko Hei­no­lan kir­kon kor­ke­an si­ni­kul­tai­sen täh­ti­ka­ton al­la, mas­kein ja tur­va­vä­lein va­rus­tau­tu­nei­na.

Seu­ra­kun­nas­sa häm­mäs­tyt­tiin vii­me syk­sy­nä, kun isos­kou­lu­tuk­seen il­moit­tau­tui alun al­ka­en yli 40 ri­pa­ri­lais­ta. Se oli yli tup­la­mää­rä edel­lis­vuo­siin ver­rat­tu­na.

Nuo­ri­so­työ­noh­jaa­ja Jan­na Ren­ko iloit­see sii­tä, et­tä näin ta­pah­tui huo­li­mat­ta ko­ro­na­pan­de­mi­an ai­heut­ta­mis­ta eri­kois­jär­jes­te­lyis­tä ja epä­var­muu­des­ta. Vii­mei­set rip­pi­lei­rit saa­tiin pi­det­tyä vas­ta syys­lo­mal­la, mut­ta saa­tiin­pa kui­ten­kin.

Seu­ra­kun­nas­sa on poh­dis­kel­tu, et­tä ko­ro­na-ai­ka saat­toi ol­la yk­si osa­syy isos­kou­lu­tuk­sen kas­va­nee­seen suo­si­oon. Rip­pi­lei­ri ko­et­tiin nyt eh­kä ta­val­lis­ta­kin mer­ki­tyk­sel­li­sem­pä­nä.

– Nuo­ris­ta saat­toi ais­tia, et­tä ko­ro­na­ke­vään jäl­keen he ha­lu­si­vat ri­pa­ril­le ihan hir­ve­äs­ti. Lei­reil­lä oli hyvä mei­nin­ki ja tosi hy­vät iso­set, Ren­ko ker­too.

Tu­le­va ke­vät ja kesä ovat jäl­leen täyn­nä ko­ro­nan ai­heut­ta­mia ky­sy­mys­merk­ke­jä. Pan­de­mia voi yhä sot­kea suun­ni­tel­mia.

– Kyl­lä se vä­hän pe­lot­taa, vaik­ka ta­val­laan tä­hän on jo tot­tu­nut, nuo­ret sa­no­vat.

Nuo­ret miet­ti­vät syi­tä sil­le, mik­si isos­kou­lu­tus kiin­nos­ti. Ka­ve­rit hou­kut­te­li­vat, ja osal­la mu­kaan läh­ti koko oma po­ruk­ka. Tär­kein syy oli kui­ten­kin se, et­tä lei­ril­lä oli ol­lut niin ki­vaa.

– Ha­lu­sin pääs­tä ko­ke­maan lei­rin uu­del­leen, Sil­ja Ruu­ti­ai­nen sa­noo.

Jan­na Ren­ko to­te­aa, et­tä iso­sil­la on rip­pi­lei­ril­lä oma mer­kit­tä­vä roo­lin­sa.

– He ovat iso voi­ma­va­ra. Iso­sis­sa lei­ri­läi­set nä­ke­vät oma­ni­käi­si­ään nuo­ria, jot­ka in­nos­ta­vat mui­ta ja ovat hy­väl­lä asen­teel­la mu­ka­na. On tär­ke­ää, et­tä heis­sä­kin on mo­nen­lai­sia tyyp­pe­jä, hil­jai­sem­pia ja me­ne­väm­piä.

Nuo­ret ker­to­vat, et­tä omal­la rip­pi­lei­ril­lään he vai­kut­tui­vat isos­ten heit­täy­ty­mis­ky­vys­tä, aut­ta­mis­ha­lus­ta ja yh­teis­hen­gen luo­mi­ses­ta. Hei­dän mu­kaan­sa iso­sen oli­si hyvä ol­la hel­pos­ti lä­hes­tyt­tä­vä, jot­ta hä­nel­le us­kal­tai­si tul­la jut­te­le­maan.

– Tär­kein­tä on ol­la esi­merk­ki­nä, sa­noo Topi Has­si­nen.

Han­ka­lia ti­lan­tei­ta­kin voi tul­la vas­taan:

– Jos­kus ri­pa­ri­lai­sel­la voi ol­la jos­tain syys­tä vai­ke­aa. Tääl­lä käy­dään läpi myös sitä, mi­ten sii­nä ti­lan­tees­sa toi­mi­taan, sa­noo Sil­ja Ruu­ti­ai­nen.

Isos­kou­lu­tuk­sen tär­kei­tä osa-alu­ei­ta ovat ih­mis­suh­de- ja ryh­mä­noh­jaus­tai­dot. Täs­tä vuo­des­ta al­ka­en kou­lu­tus on kak­si­vuo­ti­nen.

– Jo en­si ke­sä­nä pää­see iso­sek­si, mut­ta jos ha­lu­aa jat­kaa, se edel­lyt­tää, et­tä käy kou­lu­tuk­ses­sa myös seu­raa­va­na vuon­na, Jan­na Ren­ko ker­too.

Täl­lä ker­ral­la kou­lu­tuk­ses­sa kä­si­tel­lään iso­sen teh­tä­vis­tä ken­ties rie­muk­kain­ta – il­ta­oh­jel­man suun­nit­te­lua.

– Pu­reu­dum­me il­ta­oh­jel­man sy­vim­pään ole­muk­seen, sa­noo Jan­na Ren­ko. Hän teip­paa saar­na­tuo­liin kaa­vi­on, jos­sa on il­ta­oh­jel­man pe­rus­run­ko­ja, nii­tä kai­kil­le ri­pa­rin käy­neil­le tut­tu­ja: lau­lu-leik­ki-sket­si-lau­lu-leik­ki-sket­si.

– Il­ta­oh­jel­ma on jään­mur­ta­ja. Sen aja­tuk­se­na on luo­da ryh­mä­hen­keä. Sik­si oh­jel­ma kan­nat­taa suun­ni­tel­la ja har­joi­tel­la hy­vin etu­kä­teen. Aluk­si on myös hyvä ker­toa lei­ri­läi­sil­le, mis­tä sii­nä on kyse, jot­ta hei­tä ei jän­ni­tä niin pal­jon, Ren­ko opas­taa.

– Mil­lai­nen on hyvä il­ta­oh­jel­ma? hän ky­syy sit­ten.

Het­ken pu­li­nan jäl­keen vas­tauk­sia al­kaa tul­la:

– Haus­ka!

– Al­kuun pi­tää tul­la joku iloi­nen lau­lu.

– Lop­puun joku rau­hal­li­nen lau­lu.

Iso­se­na jo ai­em­min toi­mi­nut Vii­vi Nur­mi­nen muis­tut­taa olen­nai­ses­ta asi­as­ta:

– Jos tu­lee moka, sitä ei kan­na­ta jää­dä mu­reh­ti­maan, vaan muis­tel­la nii­tä jut­tu­ja, jot­ka me­ni­vät hy­vin.