JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

Monen tulen välissä – "Eikö vähempi riittäisi?"

17.10.2020
Anne Taipale

Jos­kus asi­ak­kai­den kans­sa työs­ken­nel­les­sä mi­nul­le tu­lee hen­gäs­ty­nyt olo. Jon­kun per­heen ar­ki on niin ai­ka­tau­lu­tet­tua, et­tä sii­nä men­nään mel­kein mi­nuut­ti­ai­ka­tau­lun mu­kaan. Sii­nä ai­ka­tau­lus­sa ovat van­hem­pien työt, las­ten päi­vät päi­vä­ko­dis­sa, es­ka­ris­sa ja kou­lus­sa. Sii­nä ovat van­hem­pien sekä las­ten har­ras­tuk­set ja muu va­paa-ajan toi­min­ta.

Jos­kus tuo­hon jo ai­ka­tau­lu­tet­tuun elä­mään täy­tyy mah­dut­taa myös ai­ka pa­ri­te­ra­pi­aan, ai­ka yh­tei­sel­le kes­kus­te­lul­le puo­li­son kans­sa, ai­ka per­he­pa­la­ve­ril­le ja niin edel­leen.

Nyt it­se mum­mi-ikäi­se­nä ka­deh­din jos­kus nuor­ten per­hei­den ky­kyä mah­dol­lis­taa tuo kaik­ki. Näin jäl­keen­päin aja­tel­len, it­se en oli­si pys­ty­nyt tuo­hon, kun omat lap­se­ni oli­vat pie­niä. On­nek­si sil­loin ei tar­vin­nut teh­dä va­lin­taa työn tai ko­ti­äi­tiy­den vä­lil­lä. Tu­le­vas­sa eläk­kees­sä ko­ti­äi­ti­vuo­det nä­ky­vät sel­ke­äs­ti. Mut­ta kul­la­kin päi­väl­lä on oma mur­heen­sa.

Kun jo­kin ai­ka sit­ten täy­tin pyö­rei­tä vuo­sia, koin jon­kin­lai­sen krii­sin. Mi­nut ha­vah­dut­ti työ­noh­jaa­ja­ni ky­sy­mys: ”An­ne, mis­sä se si­nun elä­mä­si on?”

Tuo ky­sy­mys to­del­la py­säyt­ti mi­nut. Usein pu­hu­taan pik­ku­lap­si­per­heen ruuh­ka­vuo­sis­ta, mut­ta har­vem­min olen kuul­lut tai lu­ke­nut mum­min ruuh­ka­vuo­sis­ta.

Mis­tä mum­min ruuh­ka­vuo­det sit­ten on teh­ty? Päi­vä­ni täyt­ty­vät työs­tä, työ­mat­kois­ta ko­din ja työ­pai­kan vä­lil­lä, puu­hai­lus­ta las­ten per­hei­den kans­sa, sai­raan puo­li­son ja iäk­käi­den van­hem­pien hoi­vas­ta ja huo­len­pi­dos­ta, siis ihan ta­val­li­sis­ta ar­ki­sis­ta asi­ois­ta. Vä­liin mah­tuu myös ys­tä­vien ta­paa­mis­ta, aa­mu­kah­vit to­ri­kah­vi­las­sa, kier­ros gol­fia tai pie­ni mat­ka. Ne­kin ihan ta­val­li­sia asi­oi­ta, mut­ta jos­kus yöl­lä val­vo­es­sa­ni mie­tin, et­tä on­ko­han täs­sä jo­tain lii­kaa. Ai­ka ajoin elä­mä tun­tuu ras­kaal­ta ja epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta. Ei­kö vä­hem­pi riit­täi­si?

Ke­säl­lä tu­tus­tuin uu­si­see­lan­ti­lai­sen tut­ki­jan Lucy Ho­nen re­si­liens­sist­ra­te­gi­aan. Re­si­liens­si tar­koit­taa psyyk­kis­tä pa­lau­tu­mis­ky­kyä, joka on yk­si­löl­li­nen ja jon­ka avul­la sel­vi­äm­me vai­keis­ta asi­ois­ta.

Ho­nen aja­tuk­set aut­toi­vat mi­nua hah­mot­ta­maan omaa ti­lan­net­ta­ni pa­rem­min. Hän kir­joit­taa kol­mes­ta eri­lai­ses­ta ta­vas­ta aja­tel­la. En­sik­si. Vai­keu­det ovat osa elä­mää. Toi­sek­si. Kes­ki­ty nii­hin asi­oi­hin, joi­hin voit it­se vai­kut­taa. Ja kol­man­nek­si. Kysy it­sel­tä­si, et­tä se mitä juu­ri nyt teen, aut­taa­ko se mi­nua vai kaa­taa­ko se mi­nut.

Näil­lä oh­jeil­la me­nen eteen­päin. En­tä sinä?

Kir­joit­ta­ja on joh­ta­va per­he­neu­vo­ja.

Lue lisää aiheesta