JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Evp kenttäpiispa Pekka Särkiö on myös kirjailija. Kuva: Jani Mahkonen

Evp kenttäpiispa Pekka Särkiö on myös kirjailija. Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

Tulta ja tulikiveä – tuliko Sodoman ja Gomorran syntinen maine ennen vai jälkeen kaupunkien tuhon?

Ek­se­geet­ti Pek­ka Sär­kiö ja tie­to­kir­jai­li­ja Mar­kus Ho­ta­kai­nen pei­laa­vat tuo­rees­sa kir­jas­saan Raa­ma­tun ta­pah­tu­mia te­o­lo­gi­an ja luon­non­tie­tei­den va­los­sa.

5.10.2023
Janne Urpunen

Ker­ran ek­se­geet­ti, ai­na ek­se­geet­ti. Pek­ka Sär­kiö on tut­ki­nut Raa­mat­tua yli­o­pis­to­tut­ki­ja­na ja tut­kii edel­leen har­ras­tuk­sek­seen. Työn ja har­ras­tuk­sen poh­jal­ta on syn­ty­nyt kir­ja Kun au­rin­ko sei­sah­tui. Vas­ta­jul­kais­tus­sa te­ok­ses­sa Sär­kiö ja tie­to­kir­jai­li­ja Mar­kus Ho­ta­kai­nen käy­vät läpi Raa­ma­tun ta­pah­tu­mia te­o­lo­gi­an ja luon­non­tie­tei­den va­los­sa.

Sär­kiö ja Ho­ta­kai­nen ovat tun­te­neet toi­sen­sa opis­ke­lu­a­joil­ta Es­poon­lah­den lu­ki­os­ta. Kir­jal­li­nen yh­teis­työ käyn­nis­tyi Sär­ki­ön vuon­na 2018 jul­kais­tus­ta kir­jas­ta Sa­lo­mon sa­lai­suus.

– Sain Mar­kuk­sel­ta apua Sa­lo­mo-kir­jaan. Se oli tä­män­kin kir­jan kim­mo­ke, Sär­kiö sa­noo.

Ka­ve­ruk­set ovat va­lin­neet Vas­ta­pai­non jul­kai­se­maan Kun au­rin­ko sei­sah­tui -kir­jaan 17 il­mi­ö­tä Van­has­ta tes­ta­men­tis­ta.

– Mo­nia nois­ta ta­pah­tu­mis­ta olen tut­ki­nut ai­em­min, osa nou­si Mar­kuk­sen kiin­nos­tuk­ses­ta. Mar­kus­ta kiin­nos­ta­vat har­vi­nai­set luon­no­nil­mi­öt.

Sär­kiö ot­taa Ho­ta­kai­sen kiin­nos­tuk­sen koh­teis­ta esi­mer­kik­si Tun­gus­kan rä­jäh­dyk­sen 30. ke­sä­kuu­ta 1908. Mah­dol­li­ses­ti as­te­roi­din tai ko­mee­tan rä­jäh­dys­tä seu­ran­nut pai­ne­aal­to ja myrs­ky­tuu­li kaa­toi­vat Si­pe­ri­as­sa 80 mil­joo­naa puu­ta noin 40 ki­lo­met­rin sä­teel­lä. Rä­jäh­dyk­sen kuu­muus polt­ti met­sää 14,5 ki­lo­met­rin sä­teel­lä ja tun­tui polt­ta­va­na vie­lä 60 ki­lo­met­rin pääs­sä.

Tul­ta ja tu­li­ki­veä sa­toi Raa­ma­tun mu­kaan So­do­mas­sa ja Go­mor­ras­sa. Jos ku­vaus pi­tää ku­tin­sa, mi­kään tun­net­tu luon­no­nil­miö pait­si kos­mi­nen rä­jäh­dys ei se­li­tä ta­pah­tu­nut­ta.

Sär­ki­ön ja Ho­ta­kai­sen kir­jas­sa, jos­sa kir­joit­ta­jien osuuk­sia ei ole eri­tel­ty, to­de­taan, et­tä kos­mi­sen koh­taa­mi­sen merk­ke­jä on löy­det­ty Jor­da­ni­as­sa si­jain­nees­ta Tall el-Ham­ma­min kau­pun­gis­ta, joka voi­si ol­la Raa­ma­tun So­do­ma. Kai­vauk­sis­sa pal­jas­tu­neet ra­ken­nus­ten jään­teet, osit­tain su­la­neet sa­vi­tii­let sekä murs­kau­tu­neet ih­mis­ten luut ovat tu­hou­tu­neet sa­maan ai­kaan noin 1 700 vuot­ta en­nen ajan­las­kum­me al­kua.

Kau­pun­gin si­jain­ti, ole­tet­tu koko sekä tu­hon ajan­koh­ta ja laa­juus täs­mää­vät, mut­ta alu­eel­ta ei ole löy­ty­nyt kraat­te­ria, joka syn­tyy, kun ava­ruu­den kap­pa­le is­key­tyy vauh­dil­la maan­ka­ma­raan.

Vaan ei ole löy­ty­nyt kraat­te­rei­ta Tun­gus­kas­ta­kaan, kun vie­ras ava­ruu­des­ta tu­hou­tui use­am­man rä­jäh­dyk­sen sar­jas­sa ki­lo­met­rien kor­keu­des­sa.

Jos So­do­man yl­lä rä­jäh­ti kir­jas­sa ku­va­tus­sa laa­juu­des­sa, sen ajan ih­mi­sil­lä oli­vat hy­vät se­li­tyk­set vä­his­sä.

– Ei sil­le ol­lut muu­ta se­li­tys­tä kuin Ju­ma­lan ran­gais­tus, Sär­kiö sa­noo.

En­sim­mäi­sen Moo­sek­sen kir­jan mu­kaan So­do­man ja Go­mor­ran kau­pun­ke­ja ran­kais­tiin eri­tyi­sen syn­ti­ses­tä elä­mäs­tä.

– Kaik­ki Van­han tes­ta­men­tin teks­tit ei­vät tue aja­tus­ta, et­tä So­do­ma oli­si ol­lut syn­ti­nen pa­hei­den pesä. Kor­kei­taan eri­no­mai­suu­des­taan yl­pis­ty­nyt kau­pun­ki.

Se­kin on mah­dol­lis­ta, et­tä kä­si­tys So­do­man ja Go­mor­ran eri­tyi­ses­tä syn­ti­syy­des­tä oli­si muo­dos­tu­nut vas­ta kau­pun­git täy­sin tu­hon­neen on­net­to­muu­den jäl­keen.

Uu­des­ta tes­ta­men­tis­ta kir­jaan on pää­ty­nyt jou­lun täh­ti, jon­ka ker­ro­taan joh­dat­ta­neen tie­tä­jät Jee­suk­sen sei­men ää­rel­le.

Täh­ti voi ol­la Ju­ma­lan po­jan syn­ty­mää ko­ros­ta­vaa le­gen­daa, mut­ta tai­vaal­la­kin ta­pah­tui, Sär­ki­ön ja Ho­ta­kai­sen kir­ja muis­tut­taa. 17. ke­sä­kuu­ta 2 eKr kirk­kaim­mat pla­nee­tat, Ve­nus ja Ju­pi­ter, oli­vat il­lal­la län­ti­sel­lä tai­vaal­la niin lä­hek­käin, et­tä nii­den saat­toi näh­dä su­lau­tu­van yh­dek­si kirk­kaak­si va­lo­pis­teek­si. Ai­van kuin tai­vaal­le oli­si het­kek­si syt­ty­nyt uu­si täh­ti.

Pla­neet­to­jen liik­keis­tä ol­tiin jo tuo­hon ai­kaan hy­vin kar­tal­la, ja noi­den tai­vaan­kap­pa­lei­den koh­taa­mi­sel­la oli ba­by­lo­ni­a­lai­sil­le eri­tyi­nen sym­bo­li­nen mer­ki­tys. Ju­pi­te­ria pi­det­tiin yli­ju­ma­la­na ja Ve­nus­ta ju­mal­ten äi­ti­nä ja Je­ru­sa­le­min täh­te­nä. Koh­taa­mi­nen ei var­mas­ti jää­nyt huo­mi­ot­ta.

Ker­to­mus jou­lun täh­des­tä, on se tot­ta tai ei, ni­voo Van­han ja Uu­den tes­ta­men­tin yh­teen. Pro­feet­to­jen en­nus­tuk­set käy­vät to­teen, kun täh­ti joh­dat­taa tie­tä­jät Mes­si­aan luok­se.

Sär­kiö to­te­aa, et­tei Kun au­rin­ko sei­sah­tui -kir­jas­sa ote­ta kan­taa Raa­ma­tun ih­mei­siin. Joil­le­kin il­mi­öil­le on mah­dol­lis­ta löy­tää pa­rem­pi luon­non­tie­teel­li­nen se­li­tys kuin toi­sil­le, mut­ta par­haat­kaan se­li­tyk­set ei­vät ole au­kot­to­mia.

Ku­ten kir­jas­sa to­de­taan, pa­rin­tu­han­nen vuo­den ta­kai­sis­ta kir­joi­tuk­sis­ta on vai­kea pää­tel­lä, mikä on kir­jai­mel­li­ses­ti tot­ta ja mikä ver­taus­ku­val­lis­ta ker­ron­taa. Han­ka­luut­ta li­sää se, et­tä ta­pah­tu­mia se­los­te­taan sen ajan ih­mi­sen ja tie­tä­myk­sen nä­kö­kul­mas­ta.

Ta­ri­nat ovat voi­neet elää suul­li­se­na pe­rin­tee­nä pit­kään en­nen kuin ne on tal­len­net­tu kir­jal­li­seen muo­toon. Sär­kiö huo­maut­taa, et­tä par­haat ta­ri­nat ja sym­bo­lit ovat us­ko­mat­to­man elin­voi­mai­sia. Ne ovat ih­mis­kun­nan yh­teis­tä pe­rin­töä.

Van­has­sa tes­ta­men­tis­sa ker­ro­taan pap­pi He­se­kie­lin näy­is­tä, sii­vek­käis­tä hah­mois­ta, jot­ka ny­ky­tie­tä­myk­sen mu­kaan ovat van­hem­paa ba­by­lo­ni­a­lais­ta al­ku­pe­rää. Met­sä­jät­ti UPM-Kym­me­nen tun­nus, Hugo Sim­ber­gin luo­ma sii­ve­käs lei­jo­na eli aar­ni­kot­ka, näyt­täi­si ole­van sa­mas­ta puus­ta.

Arjessa Särkiö keskittyy luonnonilmiöihin. Kanat ja pölyttäjät ovat evp kenttäpiispan sydäntä lähellä. Kuva: Jani Mahkonen

Arjessa Särkiö keskittyy luonnonilmiöihin. Kanat ja pölyttäjät ovat evp kenttäpiispan sydäntä lähellä. Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

Pek­ka Sär­kiö muis­te­taan puo­lus­tus­voi­mien kent­tä­piis­pa­na. Hä­nen vii­mei­nen vir­ka­kau­ten­sa päät­tyi tä­män vuo­den tam­mi­kuus­sa. Syys­kuus­ta al­ka­en Sär­kiö on toi­mi­nut Ii­tin kirk­ko­her­ran vi­ran­si­jai­se­na. Vä­lis­sä hän eh­ti si­jais­taa Kan­gas­nie­men kirk­ko­her­raa.

– Tar­koi­tus on toi­mia edel­leen kir­kon pii­ris­sä. Koen, et­tä mi­nul­la on in­toa ja myös an­net­ta­vaa. Olen viih­ty­nyt Lah­des­sa pa­pin töis­sä yli 20 vuot­ta. Mie­lel­lä­ni te­ki­sin töi­tä tääl­tä kä­sin, hän sa­noo.

Kent­tä­piis­pa evp ja puo­li­son­sa Riit­ta Sär­kiö, Lau­neen kap­pa­lai­nen, asu­vat Jout­jär­ven kir­kon naa­pu­ris­sa. Pa­ris­kun­ta os­ti kiin­teis­tön seu­ra­kun­nal­ta omak­seen 2010-lu­vun vaih­tees­sa.

Ta­lon pi­ha­pii­ris­sä Sär­kiö hoi­taa me­hi­läi­siä sekä maa­ti­ais­ka­no­ja.

– Ka­nat ovat sään­kes­tä­viä. Ul­koi­le­vat tal­vel­la­kin, jos­kin täl­lä het­kel­lä ovat lin­tuinf­lu­ens­sau­han ta­kia si­sä­ti­lois­sa. Nor­maa­lis­ti ul­koi­le­vat tar­han ul­ko­puo­lel­la. Nyt kan­nan tar­haan äm­pä­ril­lä vih­re­ää: voi­ku­kan­leh­tiä ja ruo­hoa.

Sär­ki­ön Au­gus­to-kuk­ko kie­kui seu­ra­kun­nan Kär­si­mys­tie-kau­pun­ki­näy­tel­mäs­sä Pie­ta­rin kiel­let­tyä Jee­suk­sen, kun näy­tel­mä vii­mek­si, vuon­na 2016, esi­tet­tiin. Kär­si­mys­tie koit­taa taas en­si ke­vää­nä Lah­des­sa.

– Au­gus­to kuo­li vii­me vuon­na, mut­ta kyl­lä meil­tä kuk­ko pää­si­äis­näy­tel­mään löy­tyy. Vä­hän jo Lis­kil­le (Pet­ri, oh­jaa­ja) lu­pa­sin­kin. Ka­tu­näy­tel­mä on hyvä jut­tu. Hie­no tapa ak­ti­voi­da seu­ra­kun­taa jal­kau­tu­mal­la kau­pun­gil­le. Se on juu­ri sitä, mitä kir­kon pi­tää­kin teh­dä.

Sär­kiö oli eh­dol­la Mik­ke­lin piis­pak­si, mut­ta hä­vi­si niu­kas­ti Mari Park­ki­sel­le. Tap­pio ei jää­nyt kai­ve­le­maan, va­kuut­taa SM-ta­son ve­te­raa­ni­vii­si­ot­te­li­ja.

– Ihan hyvä maku jäi. Lah­den alue on ai­ka uu­si hiip­pa­kun­nas­sa. Päi­jät-Hä­mees­sä sain eni­ten ää­niä, muu­al­la vä­hem­män. Park­ki­nen sai yl­lät­tä­vän pal­jon ää­niä jo ekal­la kier­rok­sel­la, vaik­ka ko­ke­muk­sen­sa kir­kol­li­sis­ta joh­to­teh­tä­vis­tä on vä­häi­sem­pää. Suo­si­oon vai­kut­ti var­maan­kin hä­nen va­lo­voi­mai­nen per­soo­nan­sa ja Suo­men kirk­ko­po­liit­ti­nen ti­lan­ne. Yleis­hu­ma­nis­ti­nen suun­taus vah­vis­tuu kir­kos­sa.

Mo­ni­ot­te­li­ja pa­nee uut­ta ma­toa kouk­kuun. Hän on aset­tu­mas­sa eh­dol­le ke­vään kir­kol­lis­ko­kous­vaa­lis­sa.

Lu­ki­o­ka­ve­rit

Kak­si eri­lais­ta kir­jai­li­jaa

Pek­ka Sär­kiö

60-vuo­ti­as pap­pi, Puo­lus­tus­voi­mien kent­tä­piis­pa evp.

Vi­hit­tiin pa­pik­si 1989. Suo­rit­ti te­o­lo­gi­an toh­to­rin tut­kin­non 1994.

Lah­den Jout­jär­ven seu­ra­kun­nan pas­to­ri 1989–98.

Hel­sin­gin yli­o­pis­ton raa­ma­tun­se­li­tyk­sen tun­ti­o­pet­ta­ja 1989–90.

Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Van­han tes­ta­men­tin ek­se­ge­tii­kan as­sis­tent­ti 1992 ja do­sent­ti 1999–.

Suo­men Aka­te­mi­an pro­jek­ti­tut­ki­ja 1996.

Kes­ki-Lah­den seu­ra­kun­nan kap­pa­lai­nen 1998–2001 ja kirk­ko­her­ra 2001–12.

Tam­pe­reen hiip­pa­kun­nan pap­pi­sa­ses­so­ri 1999–2005.

Puo­lus­tus­voi­mien kent­tä­piis­pa 2012–2023.

Ny­ky­ai­kai­sen vii­si­ot­te­lun mas­ters-sar­jan (yli 35-vuo­ti­aat) Suo­men mes­ta­ri 2020.

Mar­kus Ho­ta­kai­nen

59-vuo­ti­as tie­to­kir­jai­li­ja ja tie­de­toi­mit­ta­ja.

Kir­joit­ta­nut tois­ta­kym­men­tä lä­hin­nä täh­ti­tie­det­tä, ava­ruus­tut­ki­mus­ta sekä sää­tä kä­sit­te­le­vää tie­to­kir­jaa, jois­ta osa on suun­nat­tu lap­sil­le ja nuo­ril­le.

Saa­nut Lau­ri Jän­tin sää­ti­ön tie­to­kir­ja­pal­kin­non, Val­ti­on tie­don­jul­kis­ta­mis­pal­kin­non sekä Suo­men tie­to­kir­jai­li­jat ry:n Tie­to­pöl­lö-pal­kin­non.

Hä­nen Mars-kir­jan­sa on jul­kais­tu myös USA:ssa ni­mel­lä Mars – From Myth and Mys­te­ry to Re­cent Dis­co­ve­ries.

Toi­mit­ta­nut ja suo­men­ta­nut kym­me­niä tie­to­kir­jo­ja ja ar­tik­ke­lei­ta.

Läh­de: Wi­ki­pe­dia sekä Ris­to Niku: Suo­ma­lai­sia tie­to­kir­jai­li­joi­ta 2. 

Lue lisää aiheesta