JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

Kun lapsi­a­vi­o­liitto rikkoi mielen – Nepalissa masennus koskettaa erityisesti naisia ja tyttöjä

Joka vii­den­nel­lä ne­pa­li­lai­sel­la on jo­kin mie­len­ter­vey­son­gel­ma. Eri­tyi­ses­ti nais­ten ja tyt­tö­jen mie­li on uhat­tu­na hai­tal­lis­ten pe­rin­tei­den, ku­ten lap­si­a­vi­o­liit­to­jen ta­kia. Nir­ma­la, 15, ja Man­buj­ha­ni, 52, to­dis­ta­vat, et­tä tä­hän on tu­los­sa muu­tos.

26.9.2020
Mimosa Hedberg

Köy­hä kylä Ne­pa­lin syr­jäi­sis­sä lou­nai­so­sis­sa, ai­van In­ti­an avoi­men ra­jan tun­tu­mas­sa. Mai­se­ma on ta­sais­ta alan­koa sil­män­kan­ta­mat­to­miin, ol­laan­han Ne­pa­lin troop­pi­sel­la Te­rail­la. Hiek­ka­tiet pö­ly­ä­vät, ei­kä tääl­lä tör­mää au­toi­hin, vaan här­kä­vank­ku­rei­hin.

15-vuo­ti­as Nir­ma­la* elää äi­tin­sä ja kol­men si­sa­ruk­sen­sa kans­sa kes­ke­nään, sil­lä isä on siir­to­työ­läi­se­nä In­ti­an pel­loil­la. Isä on vel­ka­on­gel­mis­sa, ei­kä lä­he­tä juu­ri­kaan ra­haa ko­tiin.

Nir­ma­lan per­he kuu­luu tha­ru­jen et­ni­seen vä­hem­mis­töön, joil­le lap­si­a­vi­o­lii­tot ovat kult­tuu­riin kuu­lu­va pe­rin­ne ja sik­si ylei­siä. Niin­pä Nir­ma­lan äi­ti te­kee so­pi­muk­sen, et­tä ty­tär nai­te­taan 28-vuo­ti­aan mie­hen kans­sa. Vas­ti­neek­si äi­ti saa per­heel­le lai­na­ra­haa elä­mi­seen.

Nir­ma­la pa­ko­te­taan nai­mi­siin. Hän muut­taa vii­kok­si uu­den mie­hen sekä tä­män per­heen luok­se. Kun­nes ty­tär kar­kaa. Hän on ma­sen­tu­nut ja su­rul­li­nen koh­ta­los­taan. Kou­lu­kin on jää­nyt kes­ken. Äi­ti pa­tis­taa ty­tär­tä pa­laa­maan avi­o­mie­hen­sä luo.

Nir­ma­la ot­taa köy­den ja juok­see pel­lol­le. Hän ha­lu­aa yrit­tää it­se­mur­haa.

Nir­ma­lan ta­ri­na on täyt­tä tot­ta. Hä­net nai­tet­tiin vuo­si sit­ten ke­vääl­lä. Ty­tön jär­kyt­tä­väl­le koh­ta­lol­le on vai­ke­aa ku­vi­tel­la ulos­pää­syä, mut­ta ti­lan­ne on kään­ty­nyt koh­ti pa­rem­paa kou­lun mie­len­ter­veys­työn an­si­os­ta.

Suo­men Lä­he­tys­seu­ra tu­kee Nir­ma­lan kou­lus­sa ke­hi­ty­syh­teis­työ­han­ket­ta, jos­sa ke­hi­te­tään las­ten mie­len­ter­veys­työ­tä. Nel­jän vuo­den ai­ka­na 140 han­ke­kou­lus­sa kou­lu­te­taan kus­sa­kin kak­si kou­lu­ku­raat­to­ria ole­mas­sa ole­vis­ta opet­ta­jis­ta – yk­si nai­nen ja yk­si mies – tu­ke­maan op­pi­lai­ta, jot­ka kär­si­vät op­pi­mis­vai­keuk­sis­ta tai mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta. Ai­em­min ne­pa­li­lais­kou­luis­sa ei ku­raat­to­ri­toi­min­taa ole tun­net­tu.

Ta­pa­sin Nir­ma­lan sekä tätä aut­ta­neet kou­lu­ku­raat­to­rit Gita Bud­han ja Prim Jos­hin Kai­la­lin pii­ri­kun­nas­sa. Ty­tön ky­lä­läi­set ja luok­ka­to­ve­rit ker­toi­vat ti­lan­tees­ta heil­le, ja ku­raat­to­rit läh­ti­vät ta­paa­maan Nir­ma­laa. Nir­ma­la aloit­ti ku­raat­to­rien kans­sa sään­nöl­li­set ta­paa­mi­set.

– Nir­ma­la ker­toi ta­paa­mi­sis­sa, et­tä ha­lu­ai­si jat­kaa opin­to­jaan. Aluk­si hän vain it­ki ja it­ki, Gita Bud­ha sa­noo.

Ta­paa­mis­ten joh­dos­ta ja lap­sil­le suun­nat­tu­jen mie­len­ter­veys­har­joit­tei­den an­si­os­ta Nir­ma­la ker­too al­ka­neen­sa tun­tea olon­sa pa­rem­mak­si. Ta­paa­mi­sis­sa ope­tel­laan tun­tei­den il­mai­se­mis­ta esi­mer­kik­si piir­tä­mäl­lä.

– Kun sain ta­paa­mi­sis­sa tu­kea, ajat­te­lin, et­tä it­se­mur­ha ei ole rat­kai­su. Pää­tin, et­tä mi­nun on jat­ket­ta­va, Nir­ma­la ker­too.

Nir­ma­la on nyt pa­lan­nut kou­luun, vaik­ka lop­pu­ko­keet jäi­vät nai­mi­siin­me­non ta­kia vä­lis­tä. Kou­lun reh­to­ri jär­jes­ti kui­ten­kin Nir­ma­lal­le uu­den mah­dol­li­suu­den teh­dä ko­keet, jos­ta pu­hu­es­saan 16-vuo­ti­aan ty­tön sil­mät kir­kas­tu­vat.

– Ha­lu­an jat­kaa opis­ke­lua. Nyt myös per­hee­ni tu­kee sitä, kos­ka ku­raat­to­ri, reh­to­ri ja jär­jes­tön työn­te­ki­jä kä­vi­vät ko­to­na­ni, Nir­ma­la ker­too. Hän on pa­lan­nut ko­tiin­sa.

Lä­he­tys­seu­ran ke­hi­ty­syh­teis­työ­han­ket­ta to­teut­taa ne­pa­li­lai­nen Cent­re for Men­tal He­alth and Coun­sel­ling CMC -jär­jes­tö. Jär­jes­tö kou­lut­taa kou­lu­ku­raat­to­rit ja ke­hit­tää kou­luis­sa lap­siys­tä­väl­li­siä ope­tus­me­ne­tel­miä. Nir­ma­la on saa­nut jär­jes­töl­tä tu­kea myös kou­lu­pu­kuun sekä kou­lu­tar­vik­kei­siin.

Nir­ma­lan ta­ri­na on vain yk­si esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka Ne­pa­lis­sa ma­sen­nus kos­ket­taa eri­tyi­ses­ti nai­sia ja tyt­tö­jä. Myös mie­len­ter­vey­son­gel­mien so­si­aa­li­set seu­rauk­set ja lei­ma is­tu­vat maas­sa sy­väl­lä.

CMC:n työ kes­kit­tyy pal­jon las­ten mie­len­ter­vey­den edis­tä­mi­seen, mut­ta työ­tä teh­dään myös ter­vey­sa­se­mil­la hen­ki­lö­kun­taa kou­lut­ta­mal­la sekä ky­läyh­tei­söis­sä ver­tais­tu­ki­ryh­miä pe­rus­ta­mal­la.

Yk­si täl­lai­nen ver­tais­tu­ki­ryh­mä toi­mii myös Kai­la­lin pii­ri­kun­nas­sa, Jos­hi­pu­rin ky­läs­sä. Mie­len­ter­vey­son­gel­mien kans­sa kamp­pai­le­vil­le ja hei­dän per­heen­jä­se­nil­len­sä suun­nat­tua ryh­mää luot­saa 52-vuo­ti­as Man­buj­ha­ni Dan­gu­ra, joka toi­mii ryh­män pu­heen­joh­ta­ja­na.

Jo­tain alu­een nais­ten haas­teis­ta ker­too Dan­gu­ran per­heen elä­mä. Hän on nai­mi­sis­sa ja mie­hel­lä on myös toi­nen vai­mo. Yh­teen­sä lap­sia per­heel­lä on kol­me. Dan­gu­ra ei ole käy­nyt nuo­rem­pa­na kou­lu­ja, jo­ten hän vil­je­lee ja kas­vat­taa ka­no­ja, joi­ta mies myy mark­ki­noil­la.

Tä­män li­säk­si Dan­gu­ran luo­na asuu tä­män toi­nen si­sar, jol­la on mie­len­ter­vey­son­gel­mia. Ai­em­min hän asui mie­hen ja 3-vuo­ti­aan lap­sen­sa kans­sa.

– Sis­ko vain py­syt­te­li ko­to­na, teki tar­peen­sa si­säl­lä ei­kä suos­tu­nut läh­te­mään ulos. Hän eli hy­vin eris­täy­ty­nyt­tä elä­mää, Dan­gu­ra ku­vai­lee.

CMC:n työn­te­ki­jät saa­pui­vat nais­ten ky­lään ja kar­toit­ti­vat ver­tais­tu­ki­ryh­män tar­vet­ta. He sai­vat tie­tää Dan­gu­ran si­sa­ren mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta.

Ryh­mä pe­rus­tet­tiin vuon­na 2015. Sen noin 30 jä­sen­tä ko­koon­tu­vat ker­ran kuu­kau­des­sa ja jos­kus har­vem­min, ku­ten sa­don­kor­juu­ai­kaan – suu­rin osa köy­hän alu­een ih­mi­sis­tä kun elää maas­ta.

– Kun ta­paa­mi­set al­koi­vat, ta­ju­sim­me, et­tä mo­net muut ovat sa­mas­sa ti­lan­tees­sa. Ta­paa­mi­sis­sa ky­sym­me jä­se­nil­tä, mil­tä heis­tä tun­tuu. Pu­hum­me ja jaam­me ko­ke­muk­sia, tun­tei­ta ja mur­hei­tam­me, Dan­gu­ra ku­vai­lee.

Pu­heen­joh­ta­jan mu­kaan alu­een ih­mi­set kär­si­vät mo­nen­lai­sis­ta on­gel­mis­ta: ma­sen­nuk­ses­ta, stres­sis­tä ja ah­dis­tuk­ses­ta. Ne­pa­lis­sa on­gel­mia ei kui­ten­kaan useim­mi­ten ym­mär­re­tä, ne ovat tabu.

– Ih­mi­set usein pii­lot­te­le­vat per­heis­sään näi­tä on­gel­mia. On joi­ta­kin, jot­ka tu­le­vat ryh­mään vain ha­ke­maan lää­ki­tys­tä, he ei­vät ha­lua osal­lis­tua ver­tais­tu­keen, kos­ka he ei­vät ha­lua pal­jas­tua.

Ryh­mä on tar­koi­tet­tu vain pu­he­tu­ek­si. Var­si­nai­nen hoi­to ja mah­dol­li­nen lää­ki­tyk­sen tar­ve hoi­de­taan lä­hei­sel­lä ter­vey­sa­se­mal­la. Ryh­mä te­kee ak­tii­vis­ta vai­kut­ta­mis­työ­tä sen suun­taan, et­tä myös mie­len­ter­vey­son­gel­mat otet­tai­siin va­ka­vas­ti ja lääk­kei­tä oli­si riit­tä­väs­ti tar­jol­la.

Mi­ten ver­tais­tu­ki­ryh­mä on sit­ten muut­ta­nut per­heen elä­mää? Dan­gu­ran si­sar ja moni muu on esi­mer­kik­si saa­nut val­ti­on eri­tyi­sen si­ni­sen vam­mais­kor­tin psy­ko­so­si­aa­li­sen vam­mai­suu­den pe­rus­teel­la. Nyt sis­ko saa val­ti­ol­ta tu­kea 1600 ne­pa­lin ru­pi­aa (noin 12 eu­roa) kuu­kau­des­sa. Tämä on suu­ri sum­ma Ne­pa­lin maa­seu­dul­la.

En­nen kaik­kea jä­se­net ovat op­pi­neet ym­mär­tä­mään, et­tei yk­si­no­lo au­ta. Yh­des­sä he pys­ty­vät tar­jo­a­maan tu­kea toi­sil­leen, vai­kut­ta­maan alu­een vi­ra­no­mai­siin ja luo­maan py­sy­vää muu­tos­ta.

Myös Nir­ma­lan yh­tei­sös­sä on käyn­nis­sä isom­pi mur­rok­sen ai­ka, kun äi­ti ja yh­tei­sö ovat ym­mär­tä­neet lap­si­a­vi­o­liit­to­jen hai­tat. Nir­ma­la jat­kaa kou­lua ja kou­lu­ku­raat­to­ril­la käy­mis­tä. Nuo­rem­pi sis­ko saa jat­kaa opis­ke­lu­jaan, il­man sa­maa pak­ko­nait­ta­mi­sen uh­kaa. Nir­ma­lan kou­lun ku­raat­to­rit ovat aut­ta­neet hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti jo yh­teen­sä 16 op­pi­las­ta.

Nir­ma­la hy­myi­lee le­ve­äs­ti, kun ky­syn hä­nel­tä tu­le­vai­suu­den haa­veis­ta. To­den tot­ta hän pys­tyy kat­so­maan jäl­leen tu­le­vai­suu­teen, vii­me vuo­den jär­kyt­tä­vis­tä ta­pah­tu­mis­ta huo­li­mat­ta.

– Ha­lu­an tans­sia, se te­kee mi­nut iloi­sek­si. Eh­kä voi­sin työs­ken­nel­lä myös jos­sain jär­jes­tös­sä.

*Ty­tön nimi muu­tet­tu sekä ko­ti­ky­län ja kou­lun tie­dot häi­vy­tet­ty hä­nen hen­ki­löl­li­syy­ten­sä suo­je­le­mi­sek­si.

Tie­to

Mie­len­ter­veys Ne­pa­lis­sa

1 Ar­vi­ol­ta 20 pro­sen­til­la ne­pa­li­lai­sis­ta on jo­kin mie­len­ter­vey­son­gel­ma. Suu­rin osa heis­tä ei saa tar­vit­se­maan­sa hoi­toa ja tu­kea.

2 Mie­len­ter­vey­son­gel­miin vai­kut­ta­vat use­at sei­kat: 10 vuot­ta kes­tä­nyt si­säl­lis­so­ta, ali­tui­set luon­non­ka­tast­ro­fit sekä ää­rim­mäi­nen köy­hyys ja hai­tal­li­set pe­rin­teet.

3 Vuon­na 2019 Lä­he­tys­seu­ran mie­len­ter­veys­työs­tä hyö­tyi Ne­pa­lis­sa yli 18 000 ih­mis­tä. Heis­tä 13 000 on lap­sia.

4 Sa­ma­na vuon­na Lä­he­tys­seu­ran tu­el­la toi­mi 15 ver­tais­tu­ki­ryh­mää, jot­ka tar­jo­a­vat oh­jaus­ta ja ver­tais­tu­kea ih­mi­sil­le mie­len­ter­vey­son­gel­mien kans­sa sekä hei­dän per­heen­jä­se­nil­leen.

5 Mie­len­ter­veys on maas­sa yhä tabu. Tie­toa on lii­an vä­hän ter­vey­den­huol­los­sa. Myös maan ny­kyi­set lait ovat syr­ji­viä mie­len­ter­vey­son­gel­mien kans­sa elä­vil­le. Lä­he­tys­seu­ra tu­kee myös tois­ta han­ket­ta, jos­sa py­ri­tään päät­tä­jiin vai­kut­ta­mal­la muut­ta­maan yh­teis­kun­nan syr­ji­viä ra­ken­tei­ta.

Lue lisää aiheesta