JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

Artikkelia ladataan...

Markus Luukkonen

Hei­no­lan kir­kon­ky­län rau­hal­li­ses­ta mai­se­mas­ta löy­ty­vä pi­tä­jän­kirk­ko on ra­ken­nus­mes­ta­ri Au­gust Sor­san joh­dol­la ra­ken­net­tu ta­sa­ver­tai­nen ris­ti­kirk­ko. Kirk­ko val­mis­tui vuo­si­na 1755–1756 ja sii­nä on teh­ty usei­ta kor­jaus- ja muu­tos­töi­tä, jois­ta mit­ta­vin 1933. Nyt on seu­raa­van pe­rus­kor­jauk­sen ai­ka.

Markus Luukkonen

Min­tun­vih­re­ät pen­kit an­ta­vat Pi­tä­jän­kir­kon si­sä­ti­loil­le ny­kyi­sen tun­nu­so­mai­sen sä­vyn.

Markus Luukkonen

Kirk­ko­sa­lin etuo­sas­ta löy­tyy kak­si ko­ro­ket­ta, jois­ta oi­ke­an­puo­lei­nen kuu­luu luk­ka­ril­le. En­ti­sai­kaan luk­ka­ri joh­ti vir­ren­vei­suu­ta, luki kuu­lu­tuk­sia ja teks­te­jä sekä huo­leh­ti kir­kol­li­ses­ta jär­jes­tyk­ses­tä.

Markus Luukkonen

Hei­no­lan kir­kon­ky­län rau­hal­li­ses­ta mai­se­mas­ta löy­ty­vä pi­tä­jän­kirk­ko on ra­ken­nus­mes­ta­ri Au­gust Sor­san joh­dol­la ra­ken­net­tu ta­sa­ver­tai­nen ris­ti­kirk­ko. Kirk­ko val­mis­tui vuo­si­na 1755–1756 ja sii­nä on teh­ty usei­ta kor­jaus- ja muu­tos­töi­tä, jois­ta mit­ta­vin 1933. Nyt on seu­raa­van pe­rus­kor­jauk­sen ai­ka.

Markus Luukkonen

Min­tun­vih­re­ät pen­kit an­ta­vat Pi­tä­jän­kir­kon si­sä­ti­loil­le ny­kyi­sen tun­nu­so­mai­sen sä­vyn.

Markus Luukkonen

Kirk­ko­sa­lin etuo­sas­ta löy­tyy kak­si ko­ro­ket­ta, jois­ta oi­ke­an­puo­lei­nen kuu­luu luk­ka­ril­le. En­ti­sai­kaan luk­ka­ri joh­ti vir­ren­vei­suu­ta, luki kuu­lu­tuk­sia ja teks­te­jä sekä huo­leh­ti kir­kol­li­ses­ta jär­jes­tyk­ses­tä.

Markus Luukkonen

6521
min
Artikkelit

Kirkonkylän kaunotarta kunnos­te­taan yli miljoonalla – Pitä­jän­kirkon perus­kor­jaus on Heinolan seurakunnan lähivuosien isoin investointi

9.1.2026
Markus Luukkonen

Tämä on niin kut­sut­tu story tell -ar­tik­ke­li. Par­haan lu­ku­ko­ke­muk­sen saat käyt­tä­mäl­lä kan­net­ta­vaa tai pöy­tä­tie­to­ko­net­ta.

Kat­se kier­tää Hei­no­lan pi­tä­jän­kir­kon kau­niis­sa kirk­ko­sa­lis­sa.

Min­tun­vih­re­ät pen­kit an­ta­vat si­sä­ti­loil­le ny­kyi­sen tun­nu­so­mai­sen sä­vyn. Kirk­ko­sa­lin etuo­sas­ta löy­tyy kak­si ko­ro­ket­ta, jois­ta va­sem­man­puo­lei­nen kuu­luu saar­na­vuo­ros­sa ole­val­le ja oi­ke­an­puo­lei­nen luk­ka­ril­le. Jäl­kim­mäi­nen on har­vi­nai­suus. 1700-lu­vun puo­li­vä­lis­sä val­mis­tu­nut kirk­ko hen­kii muu­ten­kin his­to­ri­aa.

Hei­no­lan kir­kon­ky­läl­lä si­jait­se­va kirk­ko on nyt suur­ten muu­tos­ten edes­sä, sil­lä käyt­tö­kiel­los­sa ole­vaan ar­vo­ra­ken­nuk­seen on tu­los­sa mil­joo­na­re­mont­ti. Tär­keim­pä­nä toi­men­pi­tee­nä kir­kon ra­ken­teis­ta pois­te­taan si­säil­ma­on­gel­maa ai­heut­ta­va kre­o­soot­ti.

Sa­mal­la maa­la­taan pin­to­ja ja teh­dään jouk­ko muu­tok­sia, joil­la pa­ran­ne­taan muun mu­as­sa saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Kir­kon penk­kei­hin pa­lau­te­taan tum­ma ha­vun väri, jota ar­vel­laan al­ku­pe­räi­sek­si.

Pi­tä­jän­kirk­ko on ol­lut sul­jet­tu­na mar­ras­kuus­ta 2024 läh­tien sen jäl­keen, kun kir­kon ra­ken­teis­ta löy­det­tiin si­säil­ma­on­gel­mia ai­heut­ta­via PAH-yh­dis­tei­tä. Ne ei­vät si­näl­lään ole vaa­ral­li­sia, jos yh­dis­teet py­sy­vät ra­ken­teis­sa.

Ti­lan­ne to­det­tiin aluk­si kun­to­tut­ki­muk­ses­sa. Ter­veys­hait­ta­e­päi­lyn sel­vit­tä­mi­sek­si kut­sut­tiin ym­pä­ris­tö­ter­vey­den asi­an­tun­ti­ja ar­vi­oi­maan ti­lan­net­ta. Ti­las­sa to­det­tiin ais­tin­va­rai­ses­ti voi­ma­kas PAH-yh­dis­teil­le omi­nai­nen haju.

Kirk­ko­her­ra Jan­ne Ha­tak­ka ja ta­lous­pääl­lik­kö Mir­ja Sten­roos ku­vai­le­vat löy­töä sho­kik­si.

– Kirk­ko jou­dut­tiin sul­ke­maan pi­kai­sel­la ai­ka­tau­lul­la, Jan­ne Ha­tak­ka muis­te­lee.

Ai­ka no­pe­as­ti sel­vi­si, et­tä ju­ma­lan­pal­ve­luk­set voi­daan kui­ten­kin jär­jes­tää vie­rei­ses­sä seu­ra­kun­ta­ta­los­sa.

– Siel­lä on ko­di­kas tun­nel­ma. Myös kirk­ko­kah­vien jär­jes­tä­mi­nen on help­poa. Isot kon­fir­maa­ti­o­ju­ma­lan­pal­ve­luk­set on tois­tai­sek­si siir­ret­ty Hei­no­lan kirk­koon.

Pitäjänkirkko jouduttiin sulkemaan pikaisesti sisäilmaongelmien vuoksi, kirkkoherra Janne Hatakka muistelee. Aika nopeasti selvisi, että jumalanpalvelukset voidaan kuitenkin järjestää viereisessä seurakuntatalossa.

Pitäjänkirkko jouduttiin sulkemaan pikaisesti sisäilmaongelmien vuoksi, kirkkoherra Janne Hatakka muistelee. Aika nopeasti selvisi, että jumalanpalvelukset voidaan kuitenkin järjestää viereisessä seurakuntatalossa.

Pitäjänkirkon seinät kaipaavat jo kipeästi uutta maalikerrosta.

Pitäjänkirkon seinät kaipaavat jo kipeästi uutta maalikerrosta.

Vanhan kirkon sakastista löytyy vielä viinikellari ehtoollisviinien säilytystä varten. Peruskorjauksen yhteydessä se poistetaan käytöstä.

Vanhan kirkon sakastista löytyy vielä viinikellari ehtoollisviinien säilytystä varten. Peruskorjauksen yhteydessä se poistetaan käytöstä.

Pe­rus­kor­jauk­sen suun­nit­te­li Saat­si Ark­ki­teh­dit Oy. Myös Mu­se­o­vi­ras­to osal­lis­tui suun­nit­te­lu­vai­hee­seen. Han­ke­suun­nit­te­lus­sa pa­neu­dut­tiin muun mu­as­sa ala­poh­ja­ra­ken­tei­siin sekä kirk­ko­sa­lis­sa voi­mak­kaa­seen kre­o­soo­tin ha­juun.

Ala­poh­ja pää­tet­tiin en­nal­lis­taa tuu­let­tu­vak­si. Ala­poh­ja on ol­lut läh­tö­tie­to­jen pe­rus­teel­la kan­ta­va ja puu­ra­ken­tei­nen, mut­ta se kor­vat­tiin 1930-lu­vul­la maan­va­rai­sel­la be­to­ni­laa­tal­la.

Kor­jauk­ses­sa ny­kyi­nen poh­ja pu­re­taan ja al­ta pois­te­taan maa­mas­so­ja tuu­le­tus­ti­lan ra­ken­ta­mi­sek­si. Van­hat ka­naa­lit pu­re­taan ja il­man­vaih­to­ka­na­vat uu­si­taan. To­teu­tus edel­lyt­tää maan pin­nan las­ke­mis­ta, jot­ta sok­ke­liin saa­daan ra­ken­net­tua tuu­le­tu­sau­kot.

Han­ke­suun­nit­te­lus­sa on huo­mi­oi­tu myös kir­kon­ky­län ikään­ty­vien seu­ra­kun­ta­lais­ten tar­pei­ta. Kuo­ri­o­san ko­rok­keet pu­re­taan, jol­loin eh­tool­li­sel­le pää­see il­man han­ka­lia por­ra­sas­kel­mia. Si­sään­käyn­te­jä muo­toil­laan ai­em­paa help­po­kul­kui­sem­mik­si.

Kirk­koa läm­mi­te­tään tu­le­vai­suu­des­sa­kin kau­ko­läm­möl­lä. Maa­läm­pö­pump­pu vaa­ti­si uu­den tek­ni­sen ti­lan, mikä nos­tai­si kus­tan­nuk­sia mer­kit­tä­väs­ti.

Kor­jaus­hank­keen kus­tan­nuk­set ovat alus­ta­van ar­vi­on pe­rus­teel­la 1 225 000 eu­roa. Kus­tan­nuk­set tar­ken­tu­vat ura­kan kil­pai­lu­tuk­sen jäl­keen.

– Pe­rus­kor­jauk­seen on mah­dol­lis­ta saa­da avus­tus­ta Kirk­ko­hal­li­tuk­sel­ta. Sen osuus voi­si ol­la eh­kä 15 pro­sent­tia, las­kee ta­lous­pääl­lik­kö Mir­ja Sten­roos.

Seu­raa­vak­si urak­ka siir­tyy kil­pai­lu­tus­vai­hee­seen. Hank­keen käyn­nis­tä­mi­ses­tä voi­tai­siin päät­tää kirk­ko­val­tuus­tos­sa tou­ko­kuus­sa. Kor­jaus py­ri­tään aloit­ta­maan ke­sä­kuus­sa 2026 ja sen ar­vi­oi­daan kes­tä­vän 5–8 kuu­kaut­ta.

Korjaushankkeen kustannukset ovat alustavan arvion mukaan 1 225 000 euroa. "Peruskorjaukseen on mahdollista saada avustusta Kirkkohallitukselta", kertoo talouspäällikkö Mirja Stenroos.

Korjaushankkeen kustannukset ovat alustavan arvion mukaan 1 225 000 euroa. "Peruskorjaukseen on mahdollista saada avustusta Kirkkohallitukselta", kertoo talouspäällikkö Mirja Stenroos.

Jumalanpalvelukset järjestetään Heinolan kirkonkylällä toistaiseksi seurakuntatalossa. Se on havaittu hyväksi ja kodikkaaksi kokoontumistilaksi.

Jumalanpalvelukset järjestetään Heinolan kirkonkylällä toistaiseksi seurakuntatalossa. Se on havaittu hyväksi ja kodikkaaksi kokoontumistilaksi.

Hei­no­lan pi­tä­jän­kirk­ko on ra­ken­nus­mes­ta­ri Au­gust Sor­san joh­dol­la ra­ken­net­tu ta­sa­ver­tai­nen ris­ti­kirk­ko. Kirk­ko val­mis­tui vuo­si­na 1755–1756.

Ul­ko­sei­nät ovat lau­ta­ver­hot­tu­ja hir­si­sei­niä. Ku­vi­oi­tu paa­nu­kat­to on mal­lil­taan har­vi­nai­nen. Mal­li on is­la­mi­lai­ses­ta maa­il­mas­ta. Paa­nu­kat­to ra­ken­net­tiin vuon­na 1820 ai­kai­sem­man lau­ta­ka­ton ti­lal­le.

Kir­kos­sa on teh­ty usei­ta kor­jaus- ja muu­tos­töi­tä, jois­ta mit­ta­vin 1933. Ny­kyi­set si­sä­ti­lat ovat pit­käl­ti 1930-lu­vun mu­kai­ses­sa asus­sa.

Tä­män jäl­keen on teh­ty pie­niä muu­tok­sia, ku­ten maa­laus­töi­tä ja kuo­rin edus­tan penk­ki­ri­vien pois­tot. Ti­laa tar­vit­tai­siin edel­leen ka­ta­fal­kin säi­ly­tyk­seen. Ka­ta­falk­ki on ko­ro­ke, jol­le ruu­mi­sark­ku si­joi­te­taan.

– Kir­kos­sa ei ole var­si­nais­ta säi­ly­tys­ti­laa. Kui­ten­kin tääl­lä siu­na­taan myös vai­na­jia. Tar­koi­tuk­se­na on pari penk­kiä pois­ta­mal­la löy­tää tila, jol­loin pai­na­vaa me­tal­li­ra­ken­net­ta ei tar­vit­se siir­rel­lä pal­jon, ku­vai­lee sun­tio San­na Mörs­ky.

Kir­kos­sa on vi­ral­li­ses­ti yli 700 is­tu­ma­paik­kaa ja se on sel­väs­ti Hei­no­lan kes­kus­tas­sa si­jait­se­vaa pää­kirk­koa kook­kaam­pi.

– Käy­tän­nös­sä tän­ne mah­tuu 600–650 ih­mis­tä. To­sin sa­ka­ra­muo­toi­ses­sa kir­kon pe­rä­o­sis­ta ei näe alt­ta­ril­le, Mörs­ky huo­maut­taa.

Saatsi Arkkitehdit

Pe­rus­kor­jauk­sen yh­tey­des­sä maa­la­taan pin­to­ja ja teh­dään jouk­ko muu­tok­sia, joil­la pa­ran­ne­taan muun mu­as­sa saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Kir­kon penk­kei­hin pa­lau­te­taan tum­ma ha­vun väri, jota ar­vel­laan al­ku­pe­räi­sek­si. Myös yli­mää­räi­siä as­kel­mia pois­te­taan. Kuva on ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton laa­ti­ma ha­vain­ne­ku­va.

Markus Luukkonen

Pi­tä­jän­kirk­ko on paik­ka­kun­ta­lai­sil­le tär­keä. Mo­net ovat kan­ta­neet huol­ta sii­tä, et­tä pe­rus­kor­jaus saa­daan vii­py­mät­tä val­miik­si. "Näi­nä ai­koi­na kirk­ko edus­taa py­sy­vyyt­tä ja toi­von nä­kö­kul­maa", kirk­ko­her­ra Jan­ne Ha­tak­ka to­te­aa.

Pi­tä­jän­kir­kon pe­rus­kor­jaus­ta on luon­neh­dit­tu Hei­no­lan seu­ra­kun­nan lä­hi­vuo­sien mer­kit­tä­vim­mäk­si in­ves­toin­nik­si. Kirk­ko­her­ra on huo­man­nut, kuin­ka tär­keä kirk­ko on seu­ra­kun­ta­lai­sil­le ja paik­ka­kun­nal­la asu­vil­le. Mo­net ovat kan­ta­neet huol­ta sii­tä, et­tä pe­rus­kor­jaus saa­daan vii­py­mät­tä val­miik­si.

– Kirk­ko on ra­ken­nuk­se­na tär­keä myös sel­lai­sil­le, jot­ka ei­vät ole ak­tii­vi­sia kir­kos­sa kä­vi­jöi­tä. Näi­nä ai­koi­na kirk­ko edus­taa py­sy­vyyt­tä ja toi­von nä­kö­kul­maa, Jan­ne Ha­tak­ka to­te­aa.

Kir­kon­ky­län rau­hal­li­ses­sa mai­se­mas­sa pi­tä­jän­kirk­ko muis­tut­taa ole­mas­sa­o­los­taan myös en­nen pe­rus­kor­jauk­sen al­ka­mis­ta, sil­lä seu­ra­kun­ta on va­lais­sut sen va­lon­heit­ti­mil­lä pi­me­än tal­vi­kau­den ajak­si.

Teks­ti ja va­lo­ku­vat: Mar­kus Luuk­ko­nen, ha­vain­ne­ku­va kir­kos­ta pe­rus­kor­jauk­sen jäl­keen: Saat­si Ark­ki­teh­dit Oy

Tämä on niin kut­sut­tu story tell -ar­tik­ke­li. Par­haan lu­ku­ko­ke­muk­sen saat käyt­tä­mäl­lä kan­net­ta­vaa tai pöy­tä­tie­to­ko­net­ta.

Kat­se kier­tää Hei­no­lan pi­tä­jän­kir­kon kau­niis­sa kirk­ko­sa­lis­sa.

Min­tun­vih­re­ät pen­kit an­ta­vat si­sä­ti­loil­le ny­kyi­sen tun­nu­so­mai­sen sä­vyn. Kirk­ko­sa­lin etuo­sas­ta löy­tyy kak­si ko­ro­ket­ta, jois­ta va­sem­man­puo­lei­nen kuu­luu saar­na­vuo­ros­sa ole­val­le ja oi­ke­an­puo­lei­nen luk­ka­ril­le. Jäl­kim­mäi­nen on har­vi­nai­suus. 1700-lu­vun puo­li­vä­lis­sä val­mis­tu­nut kirk­ko hen­kii muu­ten­kin his­to­ri­aa.

Hei­no­lan kir­kon­ky­läl­lä si­jait­se­va kirk­ko on nyt suur­ten muu­tos­ten edes­sä, sil­lä käyt­tö­kiel­los­sa ole­vaan ar­vo­ra­ken­nuk­seen on tu­los­sa mil­joo­na­re­mont­ti. Tär­keim­pä­nä toi­men­pi­tee­nä kir­kon ra­ken­teis­ta pois­te­taan si­säil­ma­on­gel­maa ai­heut­ta­va kre­o­soot­ti.

Sa­mal­la maa­la­taan pin­to­ja ja teh­dään jouk­ko muu­tok­sia, joil­la pa­ran­ne­taan muun mu­as­sa saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Kir­kon penk­kei­hin pa­lau­te­taan tum­ma ha­vun väri, jota ar­vel­laan al­ku­pe­räi­sek­si.

Pi­tä­jän­kirk­ko on ol­lut sul­jet­tu­na mar­ras­kuus­ta 2024 läh­tien sen jäl­keen, kun kir­kon ra­ken­teis­ta löy­det­tiin si­säil­ma­on­gel­mia ai­heut­ta­via PAH-yh­dis­tei­tä. Ne ei­vät si­näl­lään ole vaa­ral­li­sia, jos yh­dis­teet py­sy­vät ra­ken­teis­sa.

Ti­lan­ne to­det­tiin aluk­si kun­to­tut­ki­muk­ses­sa. Ter­veys­hait­ta­e­päi­lyn sel­vit­tä­mi­sek­si kut­sut­tiin ym­pä­ris­tö­ter­vey­den asi­an­tun­ti­ja ar­vi­oi­maan ti­lan­net­ta. Ti­las­sa to­det­tiin ais­tin­va­rai­ses­ti voi­ma­kas PAH-yh­dis­teil­le omi­nai­nen haju.

Kirk­ko­her­ra Jan­ne Ha­tak­ka ja ta­lous­pääl­lik­kö Mir­ja Sten­roos ku­vai­le­vat löy­töä sho­kik­si.

– Kirk­ko jou­dut­tiin sul­ke­maan pi­kai­sel­la ai­ka­tau­lul­la, Jan­ne Ha­tak­ka muis­te­lee.

Ai­ka no­pe­as­ti sel­vi­si, et­tä ju­ma­lan­pal­ve­luk­set voi­daan kui­ten­kin jär­jes­tää vie­rei­ses­sä seu­ra­kun­ta­ta­los­sa.

– Siel­lä on ko­di­kas tun­nel­ma. Myös kirk­ko­kah­vien jär­jes­tä­mi­nen on help­poa. Isot kon­fir­maa­ti­o­ju­ma­lan­pal­ve­luk­set on tois­tai­sek­si siir­ret­ty Hei­no­lan kirk­koon.

Pitäjänkirkko jouduttiin sulkemaan pikaisesti sisäilmaongelmien vuoksi, kirkkoherra Janne Hatakka muistelee. Aika nopeasti selvisi, että jumalanpalvelukset voidaan kuitenkin järjestää viereisessä seurakuntatalossa.

Pitäjänkirkko jouduttiin sulkemaan pikaisesti sisäilmaongelmien vuoksi, kirkkoherra Janne Hatakka muistelee. Aika nopeasti selvisi, että jumalanpalvelukset voidaan kuitenkin järjestää viereisessä seurakuntatalossa.

Pitäjänkirkon seinät kaipaavat jo kipeästi uutta maalikerrosta.

Pitäjänkirkon seinät kaipaavat jo kipeästi uutta maalikerrosta.

Vanhan kirkon sakastista löytyy vielä viinikellari ehtoollisviinien säilytystä varten. Peruskorjauksen yhteydessä se poistetaan käytöstä.

Vanhan kirkon sakastista löytyy vielä viinikellari ehtoollisviinien säilytystä varten. Peruskorjauksen yhteydessä se poistetaan käytöstä.

Pe­rus­kor­jauk­sen suun­nit­te­li Saat­si Ark­ki­teh­dit Oy. Myös Mu­se­o­vi­ras­to osal­lis­tui suun­nit­te­lu­vai­hee­seen. Han­ke­suun­nit­te­lus­sa pa­neu­dut­tiin muun mu­as­sa ala­poh­ja­ra­ken­tei­siin sekä kirk­ko­sa­lis­sa voi­mak­kaa­seen kre­o­soo­tin ha­juun.

Ala­poh­ja pää­tet­tiin en­nal­lis­taa tuu­let­tu­vak­si. Ala­poh­ja on ol­lut läh­tö­tie­to­jen pe­rus­teel­la kan­ta­va ja puu­ra­ken­tei­nen, mut­ta se kor­vat­tiin 1930-lu­vul­la maan­va­rai­sel­la be­to­ni­laa­tal­la.

Kor­jauk­ses­sa ny­kyi­nen poh­ja pu­re­taan ja al­ta pois­te­taan maa­mas­so­ja tuu­le­tus­ti­lan ra­ken­ta­mi­sek­si. Van­hat ka­naa­lit pu­re­taan ja il­man­vaih­to­ka­na­vat uu­si­taan. To­teu­tus edel­lyt­tää maan pin­nan las­ke­mis­ta, jot­ta sok­ke­liin saa­daan ra­ken­net­tua tuu­le­tu­sau­kot.

Han­ke­suun­nit­te­lus­sa on huo­mi­oi­tu myös kir­kon­ky­län ikään­ty­vien seu­ra­kun­ta­lais­ten tar­pei­ta. Kuo­ri­o­san ko­rok­keet pu­re­taan, jol­loin eh­tool­li­sel­le pää­see il­man han­ka­lia por­ra­sas­kel­mia. Si­sään­käyn­te­jä muo­toil­laan ai­em­paa help­po­kul­kui­sem­mik­si.

Kirk­koa läm­mi­te­tään tu­le­vai­suu­des­sa­kin kau­ko­läm­möl­lä. Maa­läm­pö­pump­pu vaa­ti­si uu­den tek­ni­sen ti­lan, mikä nos­tai­si kus­tan­nuk­sia mer­kit­tä­väs­ti.

Kor­jaus­hank­keen kus­tan­nuk­set ovat alus­ta­van ar­vi­on pe­rus­teel­la 1 225 000 eu­roa. Kus­tan­nuk­set tar­ken­tu­vat ura­kan kil­pai­lu­tuk­sen jäl­keen.

– Pe­rus­kor­jauk­seen on mah­dol­lis­ta saa­da avus­tus­ta Kirk­ko­hal­li­tuk­sel­ta. Sen osuus voi­si ol­la eh­kä 15 pro­sent­tia, las­kee ta­lous­pääl­lik­kö Mir­ja Sten­roos.

Seu­raa­vak­si urak­ka siir­tyy kil­pai­lu­tus­vai­hee­seen. Hank­keen käyn­nis­tä­mi­ses­tä voi­tai­siin päät­tää kirk­ko­val­tuus­tos­sa tou­ko­kuus­sa. Kor­jaus py­ri­tään aloit­ta­maan ke­sä­kuus­sa 2026 ja sen ar­vi­oi­daan kes­tä­vän 5–8 kuu­kaut­ta.

Korjaushankkeen kustannukset ovat alustavan arvion mukaan 1 225 000 euroa. "Peruskorjaukseen on mahdollista saada avustusta Kirkkohallitukselta", kertoo talouspäällikkö Mirja Stenroos.

Korjaushankkeen kustannukset ovat alustavan arvion mukaan 1 225 000 euroa. "Peruskorjaukseen on mahdollista saada avustusta Kirkkohallitukselta", kertoo talouspäällikkö Mirja Stenroos.

Jumalanpalvelukset järjestetään Heinolan kirkonkylällä toistaiseksi seurakuntatalossa. Se on havaittu hyväksi ja kodikkaaksi kokoontumistilaksi.

Jumalanpalvelukset järjestetään Heinolan kirkonkylällä toistaiseksi seurakuntatalossa. Se on havaittu hyväksi ja kodikkaaksi kokoontumistilaksi.

Hei­no­lan pi­tä­jän­kirk­ko on ra­ken­nus­mes­ta­ri Au­gust Sor­san joh­dol­la ra­ken­net­tu ta­sa­ver­tai­nen ris­ti­kirk­ko. Kirk­ko val­mis­tui vuo­si­na 1755–1756.

Ul­ko­sei­nät ovat lau­ta­ver­hot­tu­ja hir­si­sei­niä. Ku­vi­oi­tu paa­nu­kat­to on mal­lil­taan har­vi­nai­nen. Mal­li on is­la­mi­lai­ses­ta maa­il­mas­ta. Paa­nu­kat­to ra­ken­net­tiin vuon­na 1820 ai­kai­sem­man lau­ta­ka­ton ti­lal­le.

Kir­kos­sa on teh­ty usei­ta kor­jaus- ja muu­tos­töi­tä, jois­ta mit­ta­vin 1933. Ny­kyi­set si­sä­ti­lat ovat pit­käl­ti 1930-lu­vun mu­kai­ses­sa asus­sa.

Tä­män jäl­keen on teh­ty pie­niä muu­tok­sia, ku­ten maa­laus­töi­tä ja kuo­rin edus­tan penk­ki­ri­vien pois­tot. Ti­laa tar­vit­tai­siin edel­leen ka­ta­fal­kin säi­ly­tyk­seen. Ka­ta­falk­ki on ko­ro­ke, jol­le ruu­mi­sark­ku si­joi­te­taan.

– Kir­kos­sa ei ole var­si­nais­ta säi­ly­tys­ti­laa. Kui­ten­kin tääl­lä siu­na­taan myös vai­na­jia. Tar­koi­tuk­se­na on pari penk­kiä pois­ta­mal­la löy­tää tila, jol­loin pai­na­vaa me­tal­li­ra­ken­net­ta ei tar­vit­se siir­rel­lä pal­jon, ku­vai­lee sun­tio San­na Mörs­ky.

Kir­kos­sa on vi­ral­li­ses­ti yli 700 is­tu­ma­paik­kaa ja se on sel­väs­ti Hei­no­lan kes­kus­tas­sa si­jait­se­vaa pää­kirk­koa kook­kaam­pi.

– Käy­tän­nös­sä tän­ne mah­tuu 600–650 ih­mis­tä. To­sin sa­ka­ra­muo­toi­ses­sa kir­kon pe­rä­o­sis­ta ei näe alt­ta­ril­le, Mörs­ky huo­maut­taa.

Saatsi Arkkitehdit

Pe­rus­kor­jauk­sen yh­tey­des­sä maa­la­taan pin­to­ja ja teh­dään jouk­ko muu­tok­sia, joil­la pa­ran­ne­taan muun mu­as­sa saa­vu­tet­ta­vuut­ta. Kir­kon penk­kei­hin pa­lau­te­taan tum­ma ha­vun väri, jota ar­vel­laan al­ku­pe­räi­sek­si. Myös yli­mää­räi­siä as­kel­mia pois­te­taan. Kuva on ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton laa­ti­ma ha­vain­ne­ku­va.

Markus Luukkonen

Pi­tä­jän­kirk­ko on paik­ka­kun­ta­lai­sil­le tär­keä. Mo­net ovat kan­ta­neet huol­ta sii­tä, et­tä pe­rus­kor­jaus saa­daan vii­py­mät­tä val­miik­si. "Näi­nä ai­koi­na kirk­ko edus­taa py­sy­vyyt­tä ja toi­von nä­kö­kul­maa", kirk­ko­her­ra Jan­ne Ha­tak­ka to­te­aa.

Pi­tä­jän­kir­kon pe­rus­kor­jaus­ta on luon­neh­dit­tu Hei­no­lan seu­ra­kun­nan lä­hi­vuo­sien mer­kit­tä­vim­mäk­si in­ves­toin­nik­si. Kirk­ko­her­ra on huo­man­nut, kuin­ka tär­keä kirk­ko on seu­ra­kun­ta­lai­sil­le ja paik­ka­kun­nal­la asu­vil­le. Mo­net ovat kan­ta­neet huol­ta sii­tä, et­tä pe­rus­kor­jaus saa­daan vii­py­mät­tä val­miik­si.

– Kirk­ko on ra­ken­nuk­se­na tär­keä myös sel­lai­sil­le, jot­ka ei­vät ole ak­tii­vi­sia kir­kos­sa kä­vi­jöi­tä. Näi­nä ai­koi­na kirk­ko edus­taa py­sy­vyyt­tä ja toi­von nä­kö­kul­maa, Jan­ne Ha­tak­ka to­te­aa.

Kir­kon­ky­län rau­hal­li­ses­sa mai­se­mas­sa pi­tä­jän­kirk­ko muis­tut­taa ole­mas­sa­o­los­taan myös en­nen pe­rus­kor­jauk­sen al­ka­mis­ta, sil­lä seu­ra­kun­ta on va­lais­sut sen va­lon­heit­ti­mil­lä pi­me­än tal­vi­kau­den ajak­si.

Teks­ti ja va­lo­ku­vat: Mar­kus Luuk­ko­nen, ha­vain­ne­ku­va kir­kos­ta pe­rus­kor­jauk­sen jäl­keen: Saat­si Ark­ki­teh­dit Oy