Hol­lo­lan So­vi­tuk­sen­kir­kos­sa näh­tiin per­jan­tai­na mie­len­kiin­toi­sia vie­rai­ta Aa­si­as­ta, kun Pes­ha­wa­rin hiip­pa­kun­nan piis­pa Humph­rey Pe­ters sekä Ne­pa­lin lu­te­ri­lai­sen kir­kon piis­pa Jo­seph So­ren ker­toi­vat kris­til­lis­ten kirk­ko­jen ti­lan­tees­ta ja kris­tit­ty­nä elä­mi­ses­tä ko­ti­mais­saan.

Vie­rai­lut to­teu­tu­vat kir­kon kan­sain­vä­lis­ten lä­he­tys­kump­pa­nuus­neu­vot­te­lui­den yh­tey­des­sä. Neu­vot­te­lut jär­jes­tet­tiin Hel­sin­gis­sä 26.‒30. elo­kuu­ta.

Pa­kis­tan on yli 240 mil­joo­nan asuk­kaan is­la­mi­lai­nen ta­sa­val­ta. Kris­tit­ty­jen osuus vä­es­tös­tä on hy­vin pie­ni – al­le kak­si pro­sent­tia.

Pes­ha­wa­rin hiip­pa­kun­ta si­jait­see Af­ga­nis­ta­nin ra­ja­naa­pu­ris­sa ja sen toi­min­ta ulot­tuu Af­ga­nis­ta­nin puo­lel­le. Alu­eel­la ele­tään Pa­kis­ta­nin Ta­li­ba­nin ja mui­den ää­ri­ryh­mien har­joit­ta­man ter­ro­ris­min var­jos­sa.

– Olen sy­väl­li­ses­ti kii­tol­li­nen sii­tä, et­tä Pes­ha­wa­rin hiip­pa­kun­ta on sel­vin­nyt hen­gis­sä sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä alu­eel­la ovat toi­mi­neet niin Ta­li­ban, Al-Qai­da kuin Osa­ma bin La­den­kin, Humph­rey Pe­ters ker­toi So­vi­tuk­sen­kirk­koon ko­koon­tu­neel­le ylei­söl­le.

Pes­ha­wa­rin hiip­pa­kun­ta on pe­rus­tet­tu vuon­na 1980. Pa­kis­ta­nin kir­kon pii­ris­sä on lu­te­ri­lai­sia, ang­li­kaa­ne­ja, me­to­dis­te­ja ja pres­by­tee­re­jä. Lu­te­ri­lai­sia on vain Pes­ha­wa­ris­sa.

Suu­ris­ta on­gel­mis­ta huo­li­mat­ta Pes­ha­wa­rin hiip­pa­kun­ta on kas­va­nut.

– Kun Rans­kas­sa pol­tet­tiin Ko­raa­ne­ja, Pes­ha­wa­ris­sa pol­tet­tiin lu­te­ri­lai­nen kirk­ko. Sik­si kaik­ki mitä ta­pah­tuu Eu­roo­pas­sa, täy­tyy ot­taa huo­mi­oon, kos­ka hin­ta mak­se­taan mei­dän ko­ti­maas­sam­me. Vuon­na 2013 meil­lä oli kak­soi­sit­se­mur­hais­ku, jos­sa yli 100 ih­mis­tä sai sur­man­sa ja 160 louk­kaan­tui va­ka­vas­ti.

Tam­mi­kuus­sa 2022 Suo­men Lä­he­tys­seu­ra ker­toi, kuin­ka moot­to­ri­pyö­räl­lä liik­ku­neet hyök­kää­jät ava­si­vat tu­len kah­ta Pes­ha­wa­rin hiip­pa­kun­nan pap­pia koh­ti. Toi­nen pa­peis­ta me­neh­tyi.

– Esi­mer­kik­si ju­ma­lan­pilk­ka­la­ki on Pa­kis­ta­nis­sa an­ka­ra. Vii­me vuon­na toi­ses­sa maa­kun­nas­sa 85 kris­tit­ty­jen asun­toa pol­tet­tiin. Käy­tän­nös­sä Pun­ja­bin osa­val­ti­os­sa ta­pah­tuu jo­tain kuu­kau­sit­tain. Pes­ha­wa­ris­sa ti­lan­ne on pa­rem­min hal­lin­nas­sa.

Humph­rey Pe­ters on työs­ken­nel­lyt myös koko Pa­kis­ta­nin kir­kon joh­ta­ja­na vuo­si­na 2017–2021. Pe­ters ku­vai­lee kris­tit­ty­jen oi­keuk­sia Pa­kis­ta­nis­sa vaa­ti­mat­to­mik­si.

– Ei ole mi­tään mah­dol­li­suut­ta tul­la va­li­tuk­si esi­mer­kik­si pre­si­den­tik­si, pää­mi­nis­te­rik­si tai ar­mei­jan yli­pääl­li­kök­si. Elä­mä on jat­ku­vaa tais­te­lua.

Ris­keis­tä huo­li­mat­ta Pe­ters edis­tää ak­tii­vi­ses­ti us­kon­to­jen vä­lis­tä vuo­ro­pu­he­lua. Hä­nel­lä on hy­vät suh­teet maa­kun­tan­sa tär­keim­pään mus­li­mi­joh­ta­jaan.

– Työm­me on mah­dol­lis­ta ai­no­as­taan, jos meil­lä on mus­li­mi­joh­ta­jien tuki. Alue on Ta­li­ba­nin hal­lin­nas­sa, ja jos työ­tä ei voi­da teh­dä kont­rol­loi­dus­ti, heil­lä on val­ta sen lo­pet­ta­mi­seen kos­ka ta­han­sa. Olem­me kui­ten­kin on­nis­tu­neet pait­si py­sy­mään hen­gis­sä, myös kas­va­maan ja säi­lyt­tä­mään kris­til­li­sen iden­ti­tee­tin.

– Tär­ke­ää on käy­dä sään­nöl­li­ses­ti us­kon­to­jen vä­lis­tä di­a­lo­gia ja ta­va­ta is­la­mi­lai­sia joh­ta­jia. Se on hy­vin ar­kis­ta ruo­hon­juu­ri­työ­tä. Työs­ken­te­lem­me myös ko­ti­äi­tien ja las­ten kans­sa, kou­luis­sa, me­di­as­sa, ju­ris­tien kans­sa ja niin edel­leen.

Pe­ter­sil­lä on mo­nen­lai­sis­ta vai­keuk­sis­ta huo­li­mat­ta toi­vei­kas vies­ti suo­ma­lai­sil­le.

– Pa­kis­ta­nin kir­kol­la on yhä mah­dol­li­suus jat­kaa hy­vän sa­no­man le­vit­tä­mis­tä. Me kaik­ki yh­des­sä olem­me Kris­tuk­sen ruu­mis. On sa­no­mat­to­man suu­ri ilo ja siu­naus, et­tä kris­til­li­nen kirk­ko voi toi­mia niin vah­vas­ti is­la­mi­lai­sel­la alu­eel­la. Ta­voit­tee­na on kir­kon ase­man pa­ran­ta­mi­nen en­ti­ses­tään. Myös is­la­mi­lai­sel­le vä­es­töl­le on hy­väk­si, et­tä he op­pi­vat elä­mään kris­tit­ty­jen kans­sa.

Pes­ha­wa­rin hiip­pa­kun­ta on Suo­men Lä­he­tys­seu­ran pit­kä­ai­kai­nen yh­teis­työ­kump­pa­ni. To­sin Lä­he­tys­seu­ra on jou­tu­nut so­peut­ta­maan ta­lout­taan ra­jus­ti, ja sen tuki Pa­kis­ta­niin on täl­lä tie­toa päät­ty­mäs­sä vuon­na 2025.

"Ekumeeninen toiminta on vahvaa. Aivan kuten Pakistanissa, myös meillä rakennetaan rauhaa eri tavalla ajattelevien kanssa", Nepalin luterilaisen kirkon piispa Joseph Soren kertoo. Kuva: Markus Luukkonen

Markus Luukkonen

Jo­seph So­ren puo­les­taan vi­hit­tiin hei­nä­kuus­sa 2023 Ne­pa­lin evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­sen kir­kon en­sim­mäi­sek­si piis­pak­si. Kir­kon his­to­ria ulot­tuu kui­ten­kin lä­hes sa­dan vuo­den pää­hän.

Kirk­ko syn­tyi köy­hän ja kou­lut­ta­mat­to­man, et­ni­seen vä­hem­mis­töön kuu­lu­van San­tal-hei­mon alu­eel­le.

– San­tal-ih­mis­ten ja vi­ra­no­mais­ten vä­lil­lä val­lit­si kie­li­muu­ri. Po­lii­sit­kaan ei­vät häi­rin­neet hei­dän ju­ma­lan­pal­ve­lu­se­lä­mään­sä, kos­ka he ei­vät ym­mär­tä­neet, mitä siel­lä pu­hut­tiin ja mis­tä lau­let­tiin, So­ren ker­too hy­myil­len.

Vuon­na 1943 In­ti­as­ta lä­he­tet­tiin pap­pi kas­ta­maan uu­sia kris­tit­ty­jä, ja 15 vuot­ta myö­hem­min Ne­pal al­koi saa­da va­ki­tui­ses­ti pap­pe­ja In­ti­an puo­lel­ta. It­se­näi­sek­si Ne­pa­lin lu­te­ri­lai­nen kirk­ko muut­tui vas­ta 2000-lu­vul­la. Vuo­des­ta 2010 se on kuu­lu­nut Lu­te­ri­lai­seen maa­il­man­liit­toon.

Ne­pa­lin lu­te­ri­lai­sel­la kir­kol­la on vain va­jaat 1400 jä­sen­tä. Toi­min­ta on kui­ten­kin mel­ko sa­man­lais­ta kuin Suo­mes­sa: on sun­nun­tain ju­ma­lan­pal­ve­lus, py­hä­kou­lu­ja, raa­mat­tuo­pe­tus­ta, nuo­ri­so­työ­tä, nais­ten­päi­viä ja per­he­neu­von­taa.

Jäl­kim­mäi­sen So­ren mai­nit­see eri­tyi­sek­si pai­no­pis­teek­si.

– Mo­ran­gin pii­ri­kun­nas­sa vie­dään joka kuu­kau­si 300 avi­oe­ro­a­no­mus­ta oi­keu­teen. Se on hy­vin su­rul­lis­ta. Pai­kal­lis­hal­lin­non tuo­mi­ois­tui­mel­la­kin on oma osas­ton­sa ero­a­si­oil­le. Ne­pa­lis­sa kris­ti­tyt ei­vät pidä erois­ta.

Kir­kol­la on di­a­ko­ni­nen osas­to, joka te­kee yh­teis­työ­tä pai­kal­lis­hal­lin­non, pii­ri­kun­nan ja mui­den jär­jes­tö­jen kans­sa. Yh­teis­työ vah­vis­tui eri­tyi­ses­ti ko­ro­na­vuo­si­na.

– Eku­mee­ni­nen toi­min­ta on vah­vaa. Ai­van ku­ten Pa­kis­ta­nis­sa, myös meil­lä ra­ken­ne­taan rau­haa eri ta­val­la ajat­te­le­vien kans­sa, So­ren ker­too.

Ne­pa­lis­sa on vah­va kas­ti­ja­ko, ja vain har­vat ala­kas­tien ih­mi­set saa­vat kou­lu­tus­ta. Kirk­ko on voi­nut tar­jo­ta näil­le nuo­ril­le työ­tä säh­kö­a­sen­nuk­sis­ta py­hä­kou­lu­jen pi­tä­mi­seen.

– Eräs nuo­ris­tam­me sai sti­pen­din, jon­ka tur­vin hän läh­ti Hong Kon­giin opis­ke­le­maan si­kä­läi­ses­sä lu­te­ri­lai­ses­sa ins­ti­tuu­tis­sa. Nuo­ret ovat voi­neet saa­da sti­pen­de­jä myös esi­mer­kik­si opis­ke­luun pai­kal­li­ses­sa lu­ki­os­sa.

So­re­nin mu­kaan kris­ti­tyt koh­taa­vat vai­noa myös köy­häs­sä ja hin­du­e­nem­mis­töi­ses­sä Ne­pa­lis­sa.

– Ne­pal on pe­rus­tus­lail­li­ses­ti se­ku­laa­ri val­tio, jos­sa on va­paus har­joit­taa eri us­kon­to­ja.

Käy­tän­nös­sä asia ei ole ole näin yk­sin­ker­tai­nen.

– Kris­ti­nus­koa koh­taan val­lit­see jon­kin­lai­nen al­ler­gia. Ne­pa­lin his­to­ri­as­sa oli jopa ai­ka, jol­loin kaik­ki kris­ti­tyt kar­ko­tet­tiin maas­ta. Kirk­ko­ja ei kui­ten­kaan sil­loin tu­hot­tu. Vii­me vuon­na vi­ra­no­mai­set kui­ten­kin tu­ho­si­vat yh­den kir­kois­tam­me. Mik­si, sitä en ym­mär­rä. Suh­tau­tu­mi­nen on kak­si­ja­kois­ta.

Humphrey Peters ojensi Hollolan kirkkoherra Timo Huttuselle lahjaksi puisen ristin. Kuva: Markus Luukkonen

Markus Luukkonen