JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

Jopa 15 000 suomalaista sai sakot tans­si­mi­sesta – "Uskon­nol­liset piirit eivät olleet suinkaan ainoita tanssin vastustajia"

Kiel­to­lais­ta on moni kuul­lut, mut­ta sitä pian seu­ran­nut yh­dek­sän vuo­den tans­si­kiel­to (1939–48) on jää­nyt pi­men­toon. Myös kirk­ko oli huo­lis­saan tans­sin syn­nil­li­syy­des­tä.

21.1.2021
Eira Serkkola

Sota-ai­ka­na ja sen jäl­keen tans­si­mi­nen oli Suo­mes­sa ri­kos, jos­ta käy­tiin kä­rä­jiä ja jos­ta sa­ko­tet­tiin usei­ta tu­han­sia ih­mi­siä. Yl­lät­tä­vää kyl­lä, suu­rin osa tuo­mi­tuis­ta oli alai­käi­siä tei­ni­tyt­tö­jä. Po­lii­sit te­ki­vät rat­si­oi­ta lait­to­mil­le tans­si­pai­koil­le, niin sa­not­tui­hin nurk­ka­tans­sei­hin, ja pi­dät­ti­vät ”sa­la­tans­si­joi­ta”. Ka­oot­ti­sis­sa ti­lan­teis­sa kak­si ih­mis­tä kuo­li po­lii­sin luo­dis­ta, ja ai­na­kin vii­si ih­mis­tä sai sur­man­sa tap­pe­luis­sa.

Kris­til­li­sen rait­tius­työn kes­kei­nen vai­kut­ta­ja Al­li Trygg-He­le­nius to­te­si: ”Moni nuo­ri nai­nen on jou­tu­nut tur­mi­oon, kun hä­neen on tart­tu­nut tans­si­vim­ma. Ei ole mi­tään niin mie­le­tön­tä kuin pyö­riä ym­pä­ri. Tans­si­pai­kois­sa käy­te­tään sitä pait­si usein al­ko­ho­lia ja pu­hu­taan ri­vouk­sia.”

Tätä ajan­jak­soa kä­sit­te­lee kah­den tut­ki­jan Sei­ja-Lee­na Ne­va­lan ja Mar­ko Ti­kan tie­to­kir­ja Kiel­le­tyt lei­kit, joka voit­ti vuo­den 2020 Tie­to-Fin­lan­dia-pal­kin­non.

Kiel­le­tyt lei­kit. Tans­sin kiel­tä­mi­sen his­to­ria Suo­mes­sa 1888–1948 (Ate­na) me­nee il­mi­ön juu­riin. Tans­sin kiel­tä­mi­nen on kuin ka­pea va­lo­kii­la, joka va­lai­see ai­ka­moi­sen sii­vun suo­ma­lais­ta kult­tuu­ri­his­to­ri­aa.

Us­kon­nol­li­set pii­rit ei­vät ol­leet suin­kaan ai­noi­ta tans­sin vas­tus­ta­jia. Tans­sis­ta väi­tel­tiin noin 50 vuo­den ajan, ja tans­sia eh­ti­vät vas­tus­taa esi­mer­kik­si rait­tius­lii­ke, nuo­ri­so­seu­rat, lu­kui­sat kun­nan­val­tuus­tot, kan­san­de­mok­raat­ti­nen lii­ke, Lot­ta Svärd, Oy Al­ko­ho­li­lii­ke Ab:n hal­lin­to­neu­vos­to ja mo­net kan­san­va­lis­ta­jat.

1800-lu­vul­la Suo­mes­sa oli tans­sit­tu pa­ri­tans­se­ja lä­hin­nä häis­sä. Kun uu­det kan­saa va­lis­ta­vat yh­dis­tyk­set al­koi­vat jär­jes­tää oh­jel­mal­li­sia il­ta­mia 1800-lu­vun lo­pul­la, tans­si­mah­dol­li­suu­det li­sään­tyi­vät. Vä­keä hou­ku­tel­tiin pai­kal­le lu­paa­mal­la va­lis­ta­van ja hu­vit­ta­van oh­jel­man päät­teek­si tun­ti tans­sia.

Sa­maan ai­kaan kak­si­ri­vi­set har­mo­ni­kat muut­ti­vat ra­di­kaa­lis­ti tans­sien sä­es­tä­mis­tä. Ai­na ei tar­vit­tu am­mat­ti­soit­ta­jaa, saa­ti yh­ty­et­tä, vaan omas­ta jou­kos­ta löy­tyi sä­es­tä­jä.

Maal­la nuo­ret jär­jes­ti­vät myös nurk­ka­tans­se­ja. Tans­sit­tiin tu­vis­sa isän­tä­vä­en lu­val­la, rii­his­sä, sil­loil­la, mis­sä vain ta­sai­sel­la. Oli ni­mi­päi­vä- ja syn­ty­mä­päi­vä­tans­se­ja, tal­koo­tans­se­ja ja ta­pa­nin­tans­se­ja.

Nuo­ri­so­seu­ra­lii­ke vas­tus­ti nurk­ka­tans­se­ja huo­no­na hu­vi­na. Nuo­ri­so­seu­rat ja muut si­vis­tys­seu­rat ha­lu­si­vat vil­jel­lä kas­vat­ta­via hu­ve­ja. Kuo­ro­lau­lu, tor­vi­soit­to ja pu­heet so­pi­vat il­ta­ma­oh­jel­maan. Tun­ti tai puo­li­tois­ta tans­sia il­lan päät­teek­si toi il­ta­miin ylei­söä ja tu­lo­ja.

Työ­vä­en­liik­keen il­ta­mis­sa tans­si oli alus­ta al­ka­en yk­si oh­jel­ma­nu­me­ro mui­den jou­kos­sa. Työ­mies-leh­des­sä asi­aa poh­ti­nut pää­kir­joit­ta­ja to­te­si, et­tä ”lan­kee­han näi­hin tans­si­ha­lui­siin­kin ai­na joku sie­men kes­kus­te­luis­ta ja esi­tel­mis­tä”.

Tans­si val­vot­tu­na hu­vi­na oli siis hy­väk­syt­tä­vää mo­nil­le, mut­ta vil­lien nurk­ka­tans­sien näh­tiin ai­heut­ta­van le­vot­to­muut­ta ja si­veet­tö­myyt­tä.

Kir­kol­le (pari)tans­si oli yk­si­se­lit­tei­ses­ti syn­tiä kai­kis­sa muo­dois­saan. Kol­mes­ti vii­kos­sa il­mes­ty­nyt nuo­ri Ko­ti­maa-leh­ti hyök­kä­si joka suun­taan tans­sia vas­tus­ta­es­saan: nuo­ri­so­seu­rat, rait­tius­seu­rat ja Mart­ta­yh­dis­tys sai­vat huu­tia tans­sien jär­jes­tä­mi­ses­tä. Ko­ti­maa veti mel­ko suo­ran lin­jan tans­sis­ta us­kot­to­muu­teen ja avi­oe­roi­hin.

1920-lu­vul­la tans­si­ti­lai­suuk­sien mää­rä kas­voi rä­jäh­dys­mäi­ses­ti. Se oli kai­ken­lais­ten yh­dis­tys­ten tär­kein an­sait­se­mis­kei­no. Pa­ri­tans­si oli val­ta­van suo­sit­tua Eu­roo­pas­sa ja Yh­dys­val­lois­sa. Ra­dio, gra­mo­fo­nit ja ää­nie­lo­ku­vat sii­vit­ti­vät sitä. Suo­men kau­pun­kei­hin syn­tyi lu­kui­sia tans­si­kou­lu­ja, yk­sin Hel­sin­kiin kuu­si­tois­ta.

Vuon­na 1933, kiel­to­lain päät­ty­mi­sen ja tans­si­kiel­lon sää­tä­mi­sen vä­li­vuo­si­na, kir­kol­lis­ko­kous kä­sit­te­li yleis­tä si­veel­lis­tä tur­me­lus­ta ja ri­kol­li­suu­den kas­vua. Oli tot­ta, et­tä jopa yli nel­jän­nes Suo­men hen­ki­ri­kok­sis­ta ta­pah­tui hu­vi­ti­lai­suuk­sis­sa, tans­seis­sa ja il­ta­ma­pai­koil­la, ja al­ko­ho­lil­la oli osuut­ta asi­aan. Lääk­keek­si huo­les­tu­neet kir­kol­lis­ko­kou­se­dus­ta­jat esit­ti­vät muun mu­as­sa nuo­ri­soa vie­koit­te­le­vien tans­si­ka­pa­koi­den sul­ke­mis­ta sekä elo­ku­vien tiu­kem­paa val­von­taa.

Sa­man­lais­ta kes­kus­te­lua käy­tiin Ruot­sis­sa. Puo­lu­eet, kirk­ko ja kan­san­si­vis­tys­jär­jes­töt oli­vat yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä kont­rol­lia tar­vit­tiin.

Suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri oli 1900-lu­vun al­ku­puo­lis­kol­la kos­ke­tus­köy­hää. Lap­sia ha­lat­tiin ja pai­jat­tiin har­voin, kun taas ruu­miil­li­nen ku­ri­tus oli yleis­tä. Ha­lauk­set ei­vät kuu­lu­neet ai­kuis­ten ter­veh­ti­mis­ta­poi­hin. Pa­ri­tans­si puo­les­taan toi mah­dol­li­suu­den kos­ket­taa, vie­lä­pä vie­ras­ta ih­mis­tä ja vas­tak­kais­ta su­ku­puol­ta.

Poh­jim­mai­se­na on­gel­ma­na tans­sis­sa oli kai­kil­le vas­tus­ta­jil­le tans­si­joi­den kah­den­vä­li­nen, ole­tet­tu eroot­ti­suus. Sen pääl­le tu­li­vat mo­nen­lai­set lie­veil­mi­öt.

Mik­si tans­si­mi­nen sit­ten kiel­let­tiin ase­tuk­sel­la tal­vi­so­dan sy­tyt­tyä 1939? Tär­kein syy oli sota it­se. ”Poi­kam­me sei­so­vat siel­lä jos­sain var­ti­os­sa kat­so­en kuo­le­maa sil­mäs­tä sil­mään, jo­ten mei­dän ei tääl­lä sil­loin sovi iloi­ta”. Ke­vyt­mie­li­nen hu­vit­te­lu hä­päi­si san­ka­ri­vai­na­jat ja haa­voit­tu­neet, ja se oli jou­ta­vaa ajan­huk­kaa. Sa­mal­la kyse oli nuor­ten nais­ten mo­raa­lin var­ti­oin­nis­ta.

Tans­si­mi­ses­ta sa­ko­tet­tiin Sei­ja-Lee­na Ne­va­lan ja Mar­ko Ti­kan las­kel­mien mu­kaan jopa viit­tä­tois­ta tu­hat­ta ih­mis­tä vuo­si­na 1942–44. Kak­si nais­ta sai van­ki­la­tuo­mi­on jat­ke­tus­ta tans­si­mi­ses­ta ja tans­sien jär­jes­tä­mi­ses­tä. Muu­an hää­pa­ri sai vuon­na 1944 sa­kot tans­sien jär­jes­tä­mi­ses­tä omis­sa häis­sään Ylö­jär­ven työ­vä­en­ta­lol­la.

Vuon­na 1943 tans­si­kiel­lon jär­ke­vyyt­tä ja vai­ku­tuk­sia jou­tui­vat poh­ti­maan niin ni­mis­mie­het kuin maa­her­rat­kin. Po­lii­si­pääl­lys­tön täy­tyi mui­den töi­den­sä ohes­sa ot­taa kan­taa sii­hen­kin, oli­ko pii­ri­leik­ki kat­sot­ta­va tans­sik­si vai ei.

Lo­pul­ta si­sä­a­si­ain­mi­nis­te­riö va­paut­ti ylei­set tans­sit vuo­den­vaih­tees­sa 1944–45. Suo­mes­sa al­koi hur­ja tans­si­buu­mi. Vii­den vuo­den ku­lut­tua maas­sa oli jo yli tu­hat tans­si­la­vaa. Nii­tä ra­ken­si­vat kai­ken­lai­set yh­dis­tyk­set va­paa­pa­lo­kun­nis­ta am­mat­ti­o­sas­toi­hin ja maa­mies­seu­rois­ta son­ni­o­suus­kun­tiin. Ra­vin­to­la­tans­sit sal­lit­tiin syk­syl­lä 1948.

Ar­tik­ke­li on jul­kais­tu ai­em­min Kirk­ko ja kau­pun­gis­sa.

Lue lisää aiheesta