Monikäyttöinen Asikkalan uusi seurakuntakoti hengittää kanavan rannan ilmaa – "Lähtökohdat toimivalle kodille ovat nyt mahtavat"
Asikkalan uusi seurakuntakoti on sisustus- ja viimeistelytöitä vaille valmis.
Jos korona suo, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen vihkii Vääksyn kanavan rannalle rakennetun hirsitalon käyttöön 23. toukokuuta.
Päivä on eräänlainen päätös vuosia kestäneelle keskustelulle ja päätöksenteolle, joka käynnistyi, kun samalla paikalla sijainnut vanha seurakuntakoti jouduttiin sulkemaan sisäilmaongelmien vuoksi.
– Ajatuksena oli tehdä uusi rakennus, jossa ei tulisi koskaan sisäilmaongelmia. Hirsitalossa on hyvä hengittää. Sisäilma on otettu huomioon myös esimerkiksi lattioiden liimattomissa pintamateriaaleissa, sanoo rakennuksen suunnitellut Kari Järvinen.
Huhtikuun lopulla takuukorjauksia tekevät rakennusmiehet häärivät vielä rakennuksessa, ja wc-istuin odottaa aulassa paluuta paikalleen.
Kirkkoherra Jari Laulainen sanoo olevansa erittäin tyytyväinen uuteen seurakuntakotiin.
– Rakennus on syntynyt siitä, että seurakuntalaiset haluavat paikan, jossa voitaisiin kohdata toisia arjen keskellä. Tämä osoittaa, että ihan oikeasti uskotaan, että seurakunnan sanoma kantaa vielä tänä päivänä, sanoo upouudelle vaaleanvihreälle sohvalle istahtanut Laulainen.
Kari Järvinen kuvailee seurakuntakotia avoimeksi syliksi, joka ottaa sisääntulijat vastaan.
Pääovea vastapäätä olevista, kanavanpuoleisista ikkunoista näkyy luonto ja kanavassa kulkevat veneet.
Asikkalan seurakunnan kirkkoherra Jari Laulainen ja rakennusarkkitehti Kari Järvinen keskustelivat uuden seurakuntakodin kirkkosalissa. Taustalla olevan seinän ja ikkunoiden eteen tulee alttari. Kuva: Esa-Pekka Parkkinen
Esa-Pekka Parkkinen
Yksi suurimpia muutoksia on nuoristotilojen aukeaminen vuosien jälkeen Asikkalan keskustaan. Kodin toinen pääty on varattu kokonaan nuorisotyölle, jolle on myös oma sisäänkäyntinsä.
– Tähän on helppo tulla käymään koulun jälkeen vaikka kotimatkalla, sanoo nuorisotyönohjaaja Minna Ruini.
Uudessa seurakuntakodissa täysipainoinen viikkotoiminta alkanee vasta syksyllä kesän leirien jälkeen. Kesäteologin pitämät nuortenillat kokoontuvat kuitenkin uudessa kodissa heti, jos koronarajoituksia voidaan purkaa.
Ennen koronaa väistötiloissa kävi jopa lähes sata nuorta kerralla. Uudessa kodissa pelkkä nuorisosiipi ei tähän riitä, mutta nuorisotyö hyödyntää myös muita kodin tiloja. Se on 800-neliöisen rakennuksen hengen mukaista myös muussa toiminnassa.
– Vaikka olemme seurakuntakodissa, jossa on kirkkosali, niin voimme ajatella tätä myös niin, että kaikki tilat voivat toimia jossain muussa käytössä. Jopa kirkkosali voidaan tyhjentää kalusteista ja järjestää siinä muuta, tilaan sopivaa toimintaa. Sen takia täällä on avattavia ja suljettavia seiniä, sanoo Järvinen.
Eri toimintoja voidaan pitää myös samaan aikaan jakamalla tiloja liikuteltavien seinien avulla.
Asikkalan seurakuntakodin kirkkosali on kalustamista vaille valmis. Kuva: Esa-Pekka Parkkinen
Esa-Pekka Parkkinen
EL-Kori Oy:n tiloissa sijanneisiin nuorten väistötiloihin ehdittiin Ruinin mukaan jo tottua, eikä kolmen kilometrin matka keskustasta estänyt nuoria kokoontumasta.
– Sitä ei ollut tarkoitettu nuorisotilaksi, mutta se oli tarpeeksi iso ja rosoinen. Siitä tuli sille sukupolvelle oma paikka ja koti, Ruini sanoo.
Poikia kävijöistä oli 70–80 prosenttia.
– Toivotaan, että pojat uskaltavat tulla myös tänne. Sitten, kun nuoret pääsevät tänne sisään, niin hekin näyttävät, että miten tämä tila parhaiten toimii. Vaikka tila on uusi ja kaunis, toiveeni on, että nuorten rosoisuus saa näkyä myös täällä. Itse pyrin siihen, että näin tulee käymään.
Yksi iso parannus on kunnollinen nuorten oma keittiö.
Asikkalan seurakuntakodin kahvilan ikkunat avautuvat kanavan suuntaan. Tätä tilaa voidaan käyttää kaikessa toiminnassa. Kuva: Esa-Pekka Parkkinen
Esa-Pekka Parkkinen
Seurakuntakodin varauksista on tullut jo kyselyjä, mutta seurakunta ei ole voinut ottaa niitä vastaan koronaepidemian vuoksi.
– Uskon, että avioliittoon vihkimisten osalta kirkko säilyy Asikkalassa ykköspaikkana, mutta hautaan siunaamisia tullee aika paljon seurakuntakodille. Luulen myös, että moni haluaa tulla pitämään kastetilaisuuden täällä, Laulainen sanoo.
Kahvio mahdollistaa toimitusten jälkeisten muisto- ja juhlatilaisuuksien järjestämisen. Rakennuksen toisessa päässä ovat myös vainajien säilytystilat.
Kahviotilasta pääsee suoraan ulos terassille, joka toimii myös katsomona ulkona järjestettäville tapahtumille.
Kirkkosaliin mahtuu 200 henkeä ja aula-kahvioon 130 henkeä.
– Nyt meillä on kerrankin sellaiset tilat, että voimme kunnan keskustassa kokoontua suuremmalla porukalla, Laulainen iloitsee.
Taloon tulee myös arjen kokoavaa aikuistoimintaa.
– Tämä on nimenomaan koti, tämä ei ole talo, eikä keskus. Onhan se mielenkiintoista nähdä, että millaiseksi tämä koti muotoutuu. Ihmiset ovat erilaisia ja ovat kotona eri tavoin. Lähtökohdat ovat nyt mahtavat.
Suunnittelija Järvistä pohditutti pitkään se, että alttarin paikka vaihdettiin teologisena konsulttina toimineen Mika K.T. Pajusen ehdotuksesta toiselle seinälle, jotta se on enemmän vastapäätä pääsisäänkäyntiä. Alkuperäinen ajatus oli, että suuret kanavan suuntaan avautuvat ikkunat toimisivat alttaritauluna.
– Toisaalta se ratkaisi tilaan liittyneen akustisen haasteen. Kirkkosalissa papin puheen tulee kuulua hyvin jokaiselle, ja nyt se saadaan helpommin toteutumaan.
Kirkkosaliin on hankittu virtuaaliurut, joihin kanttorin on mahdollista valita äänikertoja ja sointeja mm. ranskalais- tai saksalaistyylisten urkujen äänimaailmasta.
Laulainen toteaa, että modernit, monikäyttöiset tilat on seurakunnalle suuri asia.
– Takana on valtava työ, jonka on tehnyt suuri määrä ihmisiä. Itselläni on vähän samanlainen olo kuin jalkapallojoukkueen vaihtopelaajalla, joka tulee viimeisille minuuteille kentälle, ja pääsee nostamaan sen jälkeen voittopokaalin.
Asikkalan seurakuntakoti on ulkoa tummanharmaa. Kuva: Esa-Pekka Parkkinen
Esa-Pekka Parkkinen