Ohto Oksanen: "Jokainen seurakunta on paras arvioimaan, mikä on heidän alueellaan tärkeintä"
Nastolan seurakunta ei kannata polkua, joka johtaisi yhden seurakunnan malliin. "Haluamme Nastolan pysyvän itsenäisenä, yhtymään kuuluvana seurakuntana", tähdentää seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Ohto Oksanen. Kuva: Kirkonseudun kuva-arkisto
Jani Mahkonen
Jos Lahden seurakuntien sisäisen työryhmän ehdotukset kävisivät toteen, Lahdessa olisi tulevaisuudessa yksi evankelisluterilainen seurakunta nykyisten viiden sijaan.
Juuri nyt se näyttää epätodennäköiseltä, sillä työryhmän ehdotukset ovat herättäneet osassa seurakunnista melko torjuvaa palautetta. Viidestä paikallisseurakunnasta yksiselitteisen kielteisen kannan yhden seurakunnan malliin ottivat Laune ja Nastola.
Työryhmä tai siltä raportin tilannut kirkkoneuvosto eivät voi tehdä virallista esitystä seurakuntarakenteen muuttamiseksi, vaan aloitteen teko kuuluu seurakunnille itselleen.
– Nastola ei kannata raportissa ehdotettua polkua, joka johtaisi yhden seurakunnan malliin. Haluamme Nastolan pysyvän itsenäisenä, yhtymään kuuluvana seurakuntana, tähdentää Ohto Oksanen, seurakuntaneuvoston luottamustoiminen varapuheenjohtaja.
Raportissa ehdotetaan yhteistyön laaja-alaista lisäämistä. Esimerkkejä näistä ovat yhteisen musiikkityön kehittäminen sekä panostukset nuoriin aikuisiin. Raportissa ehdotetaan myös seurakuntasopimuksen solmimista. Siinä sovittaisiin yhteistyön muodoista ja henkilöresurssien nykyistä joustavammasta yhteiskäytöstä.
Oksasen mielestä ehdotukset pitää arvioida yksi kerrallaan.
– Jos arviomme on se, että jotakin työtä kannattaa tehdä yhdessä, totta kai se kannattaa tehdä yhdessä. Yhteinen työ voi kuitenkin olla myös jonkin seurakunnan vastuulla. Jos jollakin seurakunnalla on toimiva kuoro, jossa käy harrastajia monien seurakuntien alueelta, sille pitää antaa tarvittavat resurssit. Kadehtiminen on turhaa.
Lahden seurakunnalla voisi työryhmän ehdotuksen mukaisesti olla kuusi lähikirkkoa, joiden toiminta ja identiteetti turvattaisiin. Yhden seurakunnan mallissa seurakuntaa johtaisi kirkkoherra. Lahdessa on nykyisin viisi kirkkoherraa. Ylintä päätösvaltaa käyttäisi kirkkovaltuusto, joka nimittäisi kirkkoneuvoston.
Työryhmä pitää uuden mallin etuina muun muassa yhteistyötä korostavan toimintatavan sekä säästöt hallintokuluissa.
Ohto Oksanen haluaa painottaa, että Nastolassa ei vastusteta yhteistyötä.
– Yhteiset työmuodot tekevät äärettömän arvokasta työtä. Meidän näkemyksemme kuitenkin on se, että seurakuntatyötä pystytään toteuttamaan parhaiten, kun seurakunnat ovat mahdollisimman itsenäiset ja toimintavapaat. Tämä ei sulje pois sitä, etteikö lisäksi voisi olla yhteistä työtä, joka täydentää seurakunnan hengellistä työtä.
Nastolan seurakunta on kuulunut Lahden seurakuntayhtymään vuodesta 2016. Yhtymän muissa seurakunnissa yhteistyölle on pidemmät perinteet.
– Niissä seurakunnissa, jotka ovat maantieteellisesti lähempänä toisiaan, kannattaa tehdä enemmän yhteistyötä kuin maantieteellisesti sekä toimintaympäristöltään erilaisessa Nastolassa. Se on ihan järkevää. Ei pitäisi yrittää työntää erilaisia seurakuntia samanlaisesta aukosta sisään. Joidenkin välillä yhteistyö on kannattavaa, osa tarvitsisi vain resurssit toteuttaakseen omaan työtään.
Pitääkö Nastolan seurakunnalla olla erityisasema Lahden seurakuntien joukossa?
– Ei sen isompaa erityisasemaa kuin muillakaan seurakunnilla. Nastolalaiset kuitenkin identifioituvat ensisijaisesti nastolalaisiksi. On ymmärrettävä, että toimintaympäristö on erilainen. Nastolassa on maalaisseurakunnan piirteitä: pitkät etäisyydet ja omanlaistansa toimintakulttuuria, joka on muotoutunut kymmenien, jopa satojen vuosien aikana.
Työryhmän horisontti oli tulevaisuudessa, noin 10 vuoden päässä. Kirkon toimintaympäristö on muuttunut muun muassa jäsenmäärän sekä kasteiden määrän vähenemisen myötä. Seurakuntayhtymä on sopeuttanut toimintaansa pitkäjänteisesti esimerkiksi henkilöstöä ja kiinteistöjä karsimalla.
Uskotko, että viiden itsenäisen seurakunnan ja yhteisten työmuotojen muodostaman seurakuntayhtymän malli on elinvoimainen vielä vuonna 2035?
– Oma arvioni on, että on. Todennäköisesti toimintaa joudutaan kuitenkin suunnittelemaan uudelleen. Emme ota kantaa siihen, mitä muut seurakunnat haluavat tehdä. On tärkeää, että me yhtymänä ymmärrettäisiin, että jokainen seurakunta on paras arvioimaan, mikä on heidän alueellaan toimivinta. Paras asiantuntemus on siellä.
Lue lisää aiheesta
Kun haetaan kasvua, kokeilukulttuurin tukeminen on tärkeää. Kärsimystie-katunäytelmä kuuluu viime vuosien suuriin onnistumisiin. Myös Tangomessu keräsi Ristinkirkkoon noin tuhat seurakuntalaista. Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
"Meidän pitää uskoa kasvun mahdollisuuksiin" – Urpo Karjalainen toisi seurakuntiin puheen kohderyhmistä ja asiakaskokemuksesta
Janne Raevuori
Yksin, yhdessä vai yhtymässä?
Uudessa mallissa Lahden nykyiset seurakunnat muuttuisivat lähikirkkoalueiksi. Jäsenmäärältään runsaslukuisimmassa Keski-Lahdessa voisi olla kaksi lähikirkkoa: Ristinkirkko ja Mukkulan kirkko. Kuva: STT Grafiikka
STT Grafiikka
Työryhmä esittää Lahteen yhtä seurakuntaa – "Malli ei näyttäydy niin, että valta siirtyisi kauas johonkin kabinettiin"
Vaalikoneessa seurakuntavaaliehdokkaat ottivat kantaa väitteeseen: Tarvitaan viisi paikallisseurakuntaa, jotta hengellistä työtä voidaan toteuttaa Lahdessa parhaalla mahdollisella tavalla. Kuva: STT/Katja Määttä
STT