Lahden vanhin jugendkivitalo entistetään – Kirkkokatu 7:n rakennus siirtymässä seurakunnalta yrittäjäperheen asunnoksi
Jarno Virtanen ja Janita Leutola kertovat etsineensä pitkään Lahdesta vanhaa taloa. Kirkkokatu 7:n kiinteistön ostaminen on heidän unelmansa täyttymys. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Lahtelaisen yrittäjäpariskunnan, Janita Leutolan ja Jarno Virtasen, pitkäaikainen unelma on käymässä toteen.
He odottavat, että Lahden seurakuntayhtymän heille myymän Kirkkokatu 7:n jugendtalon kauppa vahvistuu alkuvuodesta.
– Etsimme pitkään Lahden seudulta vanhaa taloa. Rakennus on unelman täyttymys. Jos kaikki menee suunnitellulla tavalla, pääsemme aloittamaan rakennuksen entistämisprojektin jo maaliskuun kieppeillä, Leutola laskee.
Pariskunta ei ole ensi kertaa rakennushankkeen edessä.
– Kiinteistökohteiden arvioiminen ja korjauskustannusten laskeminen on oleellinen osa työtä omassa rakennusliikkeessämme, Virtanen sanoo.
Jugendtalolla on harvinaisen suuri yhteisöllinen ja historiallinen arvo, sillä sitä pidetään Lahden keskustan vanhimpana kivitalona.
Seurakunnan kannalta uusi omistaja, joka ymmärtää sekä rakentamisen, entistämisen että kulttuuriarvojen päälle, on suotuisa.
Jos miettii talon nykykäyttöä tai varsinkin alkuperäistä lähtökohtaa, on tilanne menossa vain parempaan suuntaan historiallisten arvojen kannalta.
Uudet omistajat aikovat tehdä rakennuksesta itselleen kodin, jolloin rakennus ei enää kulu vuokrakäytössä.
Seurakuntayhtymä osti kohteen 80-luvulla arvotontin vuoksi. Rakennus oli alun perin määrä purkaa, mutta niin ei onneksi tehty, vaan rakennusta kunnostettiin ja sille löydettiin käyttöä.
Se, että vanhaan taloon kohdistuu sekä kaupunkikuvallisia että suojeluvaatimuksia, ei pariskuntaa pelota.
– Meillä ei ole tarvetta tehdä rakennukseen sellaisia muutoksia, jotka vähentäisivät sen historiallista arvoa. Päinvastoin.
He hankkivat seurakunnalta tiedot rakennuksen aiemmista vaiheista.
– Seurakunnan omistusvaihe on varsin lyhyt talon koko historiaan nähden, joten tietoja löytyi vain rajallisesti. Olemme ottaneet alustavasti yhteyttä myös Lahden historialliseen museoon, he kertovat.
Omistajien tarkoituksena on suunnitella yhdessä museon ja asiantuntijan kanssa entistämishanke, jossa taloa palautetaan lähemmäs alkuperäistä asua.
– Seurakunta on toteuttanut rakennuksessa 2000-luvun alussa remontin, osin entistämisperiaattein. Siinä yhteydessä saatiin esiin muun muassa päärappukäytävässä olleet seinäkoristemaalaukset, Leutola kertoo.
Kohonnut energian hinta ja kiristyneet rakentamismääräykset eivät ostajia pelota.
Pikaisimmin ratkaisua vaativat lämmitys-, sähkö- ja vesiliittymät.
– Rakennus on samassa kaukolämmön jakeluverkossa korttelin muiden seurakuntakiinteistöjen kanssa. Lämmönvaihdin on muualla verkossa, joten tarvitaan joko oma lämmönvaihdin tai toinen lämmönlähde, Virtanen miettii.
Rakennuksen lämmönlähteinä ovat alun perin toimineet kaakeliuunit.
– On hyvä kysymys, voitaisiinko ne joiltakin osin palauttaa. Se olisi entistämisen kannalta kiinnostava kohde, hän sanoo.
Talon kunnostamisessa saattaa mennä tovi. Siihen saakka perhe aikoo asua omistamassaan omakotitalossa Karistossa.
Kirkkokadun kiinteistössä on asuinneliöitä alle 400. Perheen omassa talossa neliöitä on noin 300.
– Vaikka tuntuu, että tilaa tulee lisää, ei asia käytännössä juuri muutu. Vaikka Kirkkokadun talossa on enemmän neliöitä, jakautuvat ne kolmeen kerrokseen ja reilusti yli kymmeneen huoneeseen, joista osa on varsin pieniä. Yhtenäistä, laajempaa oleskelutilaa on aika vähän, pariskunta arvioi.
Virallinen kauppahinta Kirkkokatu 7:n talosta on 631 000 euroa.