Kastettujen osuus syntyneistä nousi hieman Suomessa – Lahdessa jäi viime vuonna kastamatta 122 vauvaa, joiden vanhemmat tai vanhempi kuuluu kirkkoon
Syntyvyyden lasku pienentää yhä kastettavien lasten lukumäärää. Kastettujen osuus syntyneistä on jopa hieman noussut, osoittaa valtakunnallinen tilasto. Lahdessa jäi kastamatta viime vuonna 122 vauvaa, joiden huoltaja on seurakunnan jäsen.
Diakoniapastori Helena Ylönen kastoi viime keväänä Lahden Ristinkirkossa Eeli Leppäsen, joka viihtyi äitinsä Johanna Leppäsen sylissä. Vieressä isä Tuomas Leppänen ja kummit. Perhe osallistui Lahden seurakuntien Yhteiseen kastejuhlaan. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Tilastojen mukaan jo pitkään jyrkässä laskussa ollut kasteiden määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana selvästi tasoittunut. Vaikka syntyvyys Suomessa on laskenut, kastettujen prosentuaalinen määrä on jopa hiukan noussut. Kun vuonna 2020 alle 1-vuotiaista kastettiin 61 prosenttia, vuonna 2022 osuus oli 63,8 prosenttia. Tiedot selviävät kirkon valtakunnallisista tilastoista.
Kastettujen osuuden lievästä noususta osan saattaa selittää se, että koronavuosina kasteita jäi jonkin verran perheissä tekemättä ja asiaan on nyt palattu. Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston asiantuntija Henna Ahlfors kuitenkin arvioi, että muitakin selittäviä tekijöitä on olemassa.
– Koronavuodet, epävarmuuden lisääntyminen ja maailman tilanne ovat varmasti kasvattaneet perinteiden ja turvan merkitystä, Ahlfors arvioi syitä kasteiden määrän kasvulle.
Viime vuosina kirkko ja seurakunnat ovat alkaneet panostaa myös kasteviestintään.
– Sillä on oma iso merkityksensä, että seurakunnissa on laajasti kehitetty kasteeseen liittyvää viestintää ja toimintamalleja. Enää ei puhuta niin paljon organisaatiolähtöisesti, vaan sanoitetaan kasteen merkitystä lapselle ja perheelle, Ahlfors sanoo.
Lahden seurakunnat järjestävät keväisin Yhteistä kastejuhlaa, jossa seurakunnat huolehtivat kaikista käytännön järjestelyistä liittyen kastetilaisuuteen sekä tarjoavat kakkukahvit kasteen jälkeen.
– Tilaisuuksia järjestään, koska haluamme tukea perheitä tarjoamalla helpon tavan kastejuhlan järjestämiseen, sanoo Launeen seurakunnan vs. seurakuntapastori Mari Ruuska.
– Ajankohdalla haluamme tukea myös niitä nuoria, joille päätös kasteesta ja kirkkoon liittymisestä on ajankohtainen, koska he osallistuvat tänä vuonna rippikouluun. Yhteinen kastejuhla on mukava ja helppo tapa järjestää kastetilaisuus ennen leiriä.
Yhteistilaisuudessa kaste on Ruuskan mukaan yhtä merkittävä, hieno ja juhlallinen kuin vaikkapa kotikasteessa.
– Jokainen kastettava tulee kohdatuksi omana tärkeänä itsenään. Tilaisuuden kulku on myös hyvin samankaltainen verrattuna yksittäisen kastettavan juhlaan.
Lahtelaisille Johanna ja Tuomas Leppäselle lasten kastaminen ei ollut itsestäänselvyys.
– Itse olen seurakunnan jäsen, mutta mieheni ei. Kun esikoisemme oli syntynyt, pohdimme, kastetaanko hänet. Päädyimme silloin nimenantojuhlaan. Sen jälkeen kotiin tuli seurakunnalta kirje Yhteisestä kastejuhlasta, ja päätimme, että viemme sittenkin hänet kastettavaksi, Johanna Leppänen kertoo.
Pariskunnan poika Eeli Leppänen kastettiin viime keväänä vastaavassa tilaisuudessa Lahden Ristinkirkossa.
– Kun Eeli oli syntynyt, tilaisuus osui ajallisesti oikeaan aikaan, joten osallistuimme siihen, Leppänen kertoo.
Lahdessa jäi vuonna 2022 kastamatta 122 vauvaa, joiden huoltaja on seurakunnan jäsen. Vauvoja kastettiin 533, joista 64:lle oli annettu nimi ja heidät oli rekisteröity väestötietojärjestelmään ennen kastetta.
Kotiseurakunnan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Lapsi siis ei ole automaattisesti seurakunnan jäsen, vaikka vanhempi olisi.
Syitä jättää lapsi kastamatta on monia. Yksi merkittävä syy on se, että vaikka vanhemmat tai toinen vanhemmista olisikin luterilainen, on yleistynyt ajatus siitä, että lapsi tekisi itse aikanaan päätöksen siitä, haluaako hän kuulua kirkkoon.
Ruuska ei lähde vanhempia asiassa neuvomaan.
– Jokainen vanhempi tekee päätöksensä aina lastensa parasta ajatellen, mutta kasteesta ei ole mitään haittaa, vaikka haluaisikin joskus erota kirkosta. Jos taas haluaisi joskus uudestaan liittyä kirkon jäseneksi, se on helpompaa, kun on jo kastettu, Ruuska toteaa.
– Itse ajattelen ja uskon niin, että kasteen kautta lapselle suodaan ikään kuin turvaverkko, koska sitä kaste on: suoja ja turva. Vaikka ei olisikaan varma Jumalan olemassaolosta, miksi ei tarjoaisi lapselle tuota turvaverkkoa, jos siihen on edes mahdollisuus, Ruuska sanoo.
Lahden yhteiseen kastejuhlaan Ristinkirkossa 23.4. klo 13 voi ilmoittautua 6.4. mennessä seurakuntatoimistossa, puh. 044 719 4629. Tilaisuudessa kastetaan 0–14-vuotiaita lapsia ja nuoria.