Joka kolmas lahtelainen rukoilee vähintään kerran viikossa
Kirkolta odotetaan myötätuntoa ja apua heikoimmassa asemassa oleville. Lahtelaiset antoivat seurakunnille parempia arvioita kuin suomalaiset yleensä.
Grafiikka: Heidi Nissinen
Heidi Nissinen
Uskonnollisuus näyttäisi olevan Suomessa yhä varsin vireää ja monimuotoista. Evankelisluterilaisella kirkolla on kuitenkin haasteita nuorissa ikäluokissa, ja kirkon jäsenyyteen sitoudutaan aiempaa hatarammin.
Muun muassa tällaisia johtopäätöksiä voi tehdä tuoreesta seurakuntien tunnettuustutkimuksesta, jossa haastateltiin 6 800 ihmistä eri puolilta Suomea. Tutkimuksen tilasivat Suomen suurimmat seurakunnat yhdessä.
Suomalaisia pyydettiin vastaamaan esimerkiksi, kuinka usein he rukoilevat tai osallistuvat seurakuntien toimintaan. Lahti sijoittui useimmissa kysymyksissä valtakunnan keskiarvon yläpuolelle.
Kyselyyn osallistuneesta 508 lahtelaisesta 32 prosenttia eli kolmannes kertoi rukoilevansa vähintään kerran viikossa ja 41 prosenttia muutaman kerran kuukaudessa. 35 prosenttia ei rukoillut koskaan.
Lahtelaisista 35 prosenttia ilmoitti osallistuvansa seurakuntien toimintaan ainakin pari kertaa vuodessa. Lähes saman verran eli 29 prosenttia ei ollut osallistunut lainkaan.
Mitä aktiivisempaa oli uskonnollisuus, sitä positiivisempia olivat omaan seurakuntaan liitetyt mielikuvat. Kuva Lahden Ristinkirkosta. Kuva: Markku Lehtinen
Markku Lehtinen
Mitä aktiivisempaa oli uskonnollisuus, sitä positiivisempia olivat omaan seurakuntaan liitetyt mielikuvat. Myönteinen mielikuva oli 50 prosentilla, neutraali 42 prosentilla ja kielteinen 8 prosentilla lahtelaisista vastaajista. Myönteisesti suhtautui keskimäärin 42 prosenttia suomalaisista vastaajista.
Lahtelaiset kuvailivat omaa seurakuntaansa luotettavaksi, uskottavaksi, suvaitsevaiseksi ja avoimeksi. Miinuspuolella olivat rohkeuden ja kokeilunhalun puute sekä kangistuminen rutiineihin. Yleisimmin mainittu tunne oli kuitenkin tyytyväisyys.
Tutkimusaineistosta ilmenee, että suomalaiset odottavat kirkolta huolenpitoa vanhuksista ja vähäosaisista sekä tukea elämän kriiseissä. Myös sitä pidettiin tärkeänä, että kirkko järjestää mielekästä tekemistä lapsille ja nuorille. Vastaajat katsoivat, että kirkko on onnistunut hyvin varsinkin lasten- ja nuortentoiminnan järjestämisessä.
Auttamiseen ja myötätunnon osoittamiseen liitetyt arviot eivät nousseet niin korkeiksi kuin niihin liitetyt odotukset. Parannettavaa olisi suomalaisten mielestä myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tukemisessa sekä osallistumisessa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
– Kysely kertoo, että suomalaiset odottavat seurakunnilta konkreettista työtä kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Havainto haastaa pohtimaan paitsi resurssien suuntaamista, myös viestimään lähimmäisenrakkaudesta osana kirkon uskoa ja perustehtävää, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola pohtii.
Grafiikka: Heidi Nissinen
Heidi Nissinen
Suomalaiset arvostivat kirkon roolia koronakriisin aikana erityisesti asiointiavun, ruoka-avun ja taloudellisen tuen antajana. Pandemian aikana yleisimmin käytetty kirkon palvelu olivat verkossa lähetetyt jumalanpalvelukset ja hartaudet. 19 prosenttia lahtelaisista vastaajista ilmoitti seuranneensa jumalanpalveluksia verkossa, mikä oli 12 kaupungin joukossa toiseksi korkein luku.
Suomalaiset kohtasivat kirkon yleisimmin uutismedioissa ja hautausmailla. Uutismedioilla tarkoitettiin seurakuntalehtiä, muuta lehdistöä, tv:tä ja mainoksia. Yli puolet suomalaisista kertoo käyneensä hautausmailla edellisen vuoden aikana.
Seuraavina kontakteina mainittiin osallistuminen kirkolliseen toimitukseen, kuten häihin tai hautajaisiin sekä sosiaalinen media. Kysely toteutettiin koronapandemian aikana, jolloin kokoontumisrajoitukset estivät kirkossa käymisen lähes kokonaan.
Näin tutkittiin
Seurakuntien tunnettuuskysely 2021
Tunnettuuskyselyn toimeksiantajia olivat Espoon, Helsingin, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Jyväskylän, Oulun, Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun ja Kaarinan sekä Vantaan seurakunnat.
Toteuttaja oli Norstat Finland Oy. Aineisto kerättiin 15.2.–12.3.2021 sähköisenä kyselynä. Vastaajia oli 6 796, joista lahtelaisia 508.
Aineisto on painotettu alueittain iän, sukupuolen ja kirkkoon kuulumisen mukaan aikuisväestöä edustavaksi. Kyselyn virhemarginaali on yksi prosenttiyksikkö koko aineiston ja neljä prosenttiyksikköä Lahden aineiston kohdalla.