Hau­taan siu­naa­mi­nen on va­ka­va ja har­ras ti­lai­suus. Se on tär­keä omai­sil­le loh­du­tuk­sen ja su­rus­ta toi­pu­mi­sen kan­nal­ta. Hau­ta­jai­siin kuu­luu myös kii­tol­li­suus yh­tei­ses­tä ajas­ta ja elä­mäs­tä. Vai­na­jas­ta pu­hu­mi­nen ja yh­des­sä muis­te­le­mi­nen loh­dut­ta­vat. Yh­des­sä myös ru­koil­laan Ju­ma­lan huo­len­pi­toa ja voi­mia su­ruun.

Sun­ti­on nä­kö­kul­mas­ta hau­taan siu­naa­mi­nen on ti­lai­suus, jon­ka toi­mit­ta­mi­seen ei vir­hei­tä kai­va­ta.

Toi­si­naan, mut­ta on­nek­si har­voin, kaik­ki ei mene niin kuin pi­täi­si.

Vai­na­jan ark­ku oli tuo­tu siu­naus­kap­pe­liin, ja omai­set al­koi­vat saa­pua siu­naus­ti­lai­suu­teen. Pian eräs heis­tä huo­ma­si, et­tä ark­ku näyt­ti jo­ten­kin vie­raal­ta.

Asia piti sel­vit­tää pi­kai­ses­ti. Ei aut­ta­nut muu, kun ava­ta ar­kun kan­si ja tar­kis­taa vai­na­jan hen­ki­löl­li­syys. Saat­to­vä­ki tun­nis­ti vai­na­jan omak­seen, jo­ten seu­raa­vak­si ryh­dyt­tiin kat­so­maan ark­kua tar­kem­min. Se oli vää­rä. Hau­taus­toi­mis­tos­sa vai­na­ja oli lai­tet­tu eri ark­kuun, kuin min­kä omai­set oli­vat ti­lan­neet.

Täl­lä pals­tal­la sun­ti­ot ker­to­vat uran­sa ai­ka­na ta­pah­tu­neis­ta sat­tu­muk­sis­ta.